Mikähän siinä on että vaikka Jussin kanssa homma toimii yleensä varsin mukavasti ellei jopa tosi hienosti, niin toisinaan tulee sitten näitä täysin penkin alle meneviä tunteja. Änkesin siis mukaan ylimääräiselle tunnille ottaakseni tuntumaa Jussiin ennen sunnuntain kisoja, mutta olisipa melkein kannattanut jättää menemättä.
Vika oli ehkä siinä että hyökkäsin heti tunnin alusta liian aggressiivisesti hevosen kimppuun ja olin taas koko ajan häseltämässä jotain osaamatta jättää hevosta rauhaan. En saanut rentoutettua itseäni koko tunnin aikana, ja Jussikin tuntui tänään olevan jotenkin jännittynyt. Ehkä se kuskin rentouden puute heijastui hevoseen, ja noidankehä oli valmis. Jo alkuverryttelyssä tuli opettajalta huomautusta levottomista käsistä sekä ylös nousevista kantapäistä, eli kädellä värkkääminen ja kantapäällä kaivaminen oli taas naksahtanut päälle. Harjoittelimme kisaohjelman eli K.N. Specialin tehtäviä aloittaen loivista kiemuraurista, kymmenen metrin volteista sekä pitkälle sivulle ratsastettavasta keskiravista. Volteilla ja kiemuralla oli ongelmia oikealle asettamisessa ja taivuttamisessa, kun taas vasemmalle Jussi asettui tuttuun tapaan paremmin. Keskiraviin ei askel pidentynyt vaan koska hevonen kulki jännittyneenä ja selkä notkolla meni se pelkäksi kiireiseksi kipittämiseksi. Keskiravitehtävä vaihdettiin toiseen suuntaan ratsastaessa käyntiin siirtymiseksi kolmen askeleen ajaksi. Jussi oli tosi hidas pidätteille ja siirtyminen tuppasi menemään pitäksi sekä täysin kättä vasten. Toisaalta takaisin raviin siirtyminenkin oli liian hidas ja askelia tuli liikaa. Viimeisellä kerralla sain tämän tehtävän onnistumaan vähän paremmin, siirtymä ravista tuli pehmeämmin istunnalla ja käyntiaskeleitakin oli suunnilleen oikea määrä.
Laukat mentiin kuten ohjelmassa, eli ensin oikeaan kierrokseen nosto lyhyeltä sivulta, pääty-ympyrä ja lävistäjä. Lävistäjältä jatkettiin vastalaukassa seuraavaan kulmaan asti jotta ei opetettaisi hevosia tiputtamaan raville liian aikaisin. Vasempaan kierrokseen puolestaan tehtiin nosto kentän keskellä kuten ohjelmassa. Molempiin suuntiin Jussi tahtoi ennakoida laukannostoa nähdessään muiden laukkaavaan, ja nostot tulivatkin mukavan napakasti tänään. Etenkin vasemmalle kentän keskelle tehtävä nosto oli niitä harvoja onnistumisia tänään. Laukka säilyi hyvin lävistäjällä ja sen jälkeen molempiin suuntiin. Laukkatehtävät tehtiin yksi kerrallaan, ja koska tunnilla oli yhdeksän ratsastajaa ei ehditty mennä kuin kerran kumpaakin suuntaan. Laukat jäi siis todella vähäisiksi tänään, ja luulen että kunnon laukkaverryttely olisi ehkä auttanut irrottamaan ja rentouttamaan sekä ratsastajaa että hevosta. Loppuverryttelyksi mentiin vielä pituushalkaisijaa ja pysähdystä "tuomarin" eteen. Pysähdyksetkin tahtoi tulla kättä vasten ja vähän paikallaan liikuskeluakin niissä esiintyi.
Jussin kanssa nämä tällaiset epäonnistumistunnit jää kyllä aina kaivelemaan, kun tietää että pystyy sen kanssa niin paljon parempaankin (ja koska Jussi on niin helppo ja automaatti niin kyllähän se masentaa kun ei osaa ratsastaa EDES JUSSILLA). Rentouden puute oli luullakseni tänään se ongelman ydin, ja kun alkutunnista homma takkusi niin sitä alkoi muuttua epätoivoiseksi ja jännittyä ja yliyrittää entistä pahemmin. Kädet oli tänään varmasti vielä tavallistakin tönkömmät, joten ei ihme että Jussi välillä vähän protestoi viskaamalla pään ylös reaktiona ohjasotteisiin erityisesti vasemmalta. Sellaiseen pehmeään ja joustavaan tuntumaan ei tänään päästy, ja rentoutta on itseensä hankala pakottaa vaikka kuinka hokisi mielessään "rentoudu, keskity!". Eipähän ole ainakaan liian suuret odotukset kisojen suhteen kun sattui tällainen tunti juuri kisojen alle, tosin hyvä että ehdin vielä huomenna mennä yhden tunnin ja toivottavasti vähän paikata tämänpäiväistä. Nyt vaan pitää ottaa tältä kerralta opiksi rentouden tärkeys ja muuten yrittää unohtaa koko tunti. Jussilla tuntuu olevan niitä parempia päiviä jolloin se toimii kuin unelma heti tunnin alusta alkaen, sekä sitten näitä jännittyneempiä kipityspäiviä jolloin kuskille iskee epätoivo ja pakkosaadatäämenemäänhyvin-paniikki mistä ei luonnollisestikaan seuraa mitään hyvää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti