Onneksi pääsin vielä eilisen epäonnistumisen jälkeen ottamaan uusintayrityksen Jussin kanssa ennen huomisia kisoja. Tunnin aiheena olivat toiveeni mukaisesti siirtymiset, sillä nämähän ovat K.N. Specialissa varsin suuressa roolissa. Lisäksi erityishuomiota kiinnitettiin tänään istuntaan, etenkin lantion oikeaan asentoon ja käyttöön eri askellajeissa. Opettaja olikin vastikään käynyt ratsastuspilateksessa imemässä vaikutteita.
Tunti aloitettiin tekemällä käynnistä pysähdyksiä, ja tavoitteena oli ratsastaa pysähdykset mahdollisimman pitkälti istunnalla. Vaikka Jussi kulkikin selkä alhalla ja pää ylhäällä reagoi se apuihini hyvin kunhan vaan keskityin ratsastamaan nimenomaan istunnalla ja ihan kevyillä ohjas- ja pohjeavuilla. Pidäte istunnalla ja kevyt puristus ohjista riitti pysäyttämään hevosen, ja ihan kevyellä pohkeiden kosketuksella lähdettiin taas liikkeelle. Tämä alkutunnin harjoitus oli hyvä muistutus siitä että kyllä Jussikin ne pienet avut sekä kuulee että niihin reagoi kunhan ratsastaja ei heti vain lähde liian ronskisti junttaamaan.
Alkuverryttelyä jatkettiin kevyessä ravissa ympyröitä ja voltteja ratsastaen, ja meno muistutti huolestuttavasti eilistä. Oikealle ei Jussia meinannut saada kunnolla taipumaan, ja ohjastuntuman säilyttäminen pehmeänä oli jälleen vaikeaa. Tuntui että olin itsekin vinossa paino koko ajan vasemmalla, ja itse asiassa oikea jalustinhihna osoittautuikin olevan pari senttiä lyhyempi. Pidensin sitä yhdellä reiällä jolloin puolestaan vasen jäi luultavasti hieman lyhyemmäksi, mutta ehdottomasti parempi näin päin kun minulla on taipumus nimenomaan sinne vasemmalle valua. Tämän pienen muutoksen jälkeen tuntuikin heti paljon paremmalta istua ja taisi hevosenkin liikkuminen parantua kun kuski hieman suoristui.
Verryttelyn jälkeen jatkettiin siirtymisillä harjoitusravin ja käynnin välillä. Käyntiin siirtymiset alkoivatkin sujua ihan hyvin ja nimenomaan istumalla (vrt. eilinen jolloin Jussi vaan meinasi hiippailla ravissa eteenpäin pidätteistä huolimatta), mutta siirtymisissä takaisin raviin hevonen jäi vähän hitaaksi pohkeelle. Joka tapauksessa tuntui että siirtymistehtävät saivat Jussin paremmin kuulolle. Ajoittain se jopa tuli pyöreälle kaulalle ja oli hetkittäin mukavan kevyt ratsastaa, eli pieniä välähdyksiä siitä mitä menomme on joskus ollut saatiin, mutta harmillisen lyhyiksi ne jäivät. Tänäänkin esiintyi jonkin verran pään ylös nykäisemistä jos jäin vetämään vasemmasta ohjasta, ja käteni olivat taas aivan liian levottomat, etenkin se vasen. Pohkeilla en kuitenkaan tänään jäänyt mielestäni niin paljon kaivamaan ja puristamaan, vaan sillä saralla meno oli nyt järkevämpää. Kyynärkulman säilyttämisestä tuli taas huomautusta, samoin hartioiden rentona pitämisestä ja ylävartalon hiljaa säilyttämisestä. Kuten opettaja huomautti, ylävartaloni pysyi paljon paremmin paikoillaan heti kun rauhoitin käsiäni. Molempiin suuntiin oli edelleen onglemia oman suoruuden kanssa etenkin ympyröillä, ja ope kehottikin jälleen ajattelemaan itsensä kääntämistä ympyrän suuntaan pelkästään rintakehästä lantion pysyessä suorassa. Vasempaan kierrokseen ongelmana oli hevosen ulkokyljen pullahtaminen turhan pitkäksi, ja ratkaisuna tähän oli lyhentää oikeaa puolta ulkopohkeella.
Lopuksi treenattiin vielä siirtymisiä harjoitusravin ja -laukan välillä, ja muutamia laukasta käyntiin siirtymisiäkin tehtiin. Laukannostot sujuivat mielestäni tänään ihan hyvin, enimmäkseen riittävän napakasti ja nopeasti ja osasin välttää suurempia ylimääräisiä vartalonheijauksia. Toki ongelmaksi jäi vielä hevosen pään nouseminen ylös nostossa silloinkin kun siihen suunnilleen pyöreänä tultiin. Myös laukkaympyröillä sain taas jatkuvasti korjata itseäni suoremmaksi lantiosta, ja tämä korjaus tuntuikin parantavan hevosen liikkumista jonkin verran. Siirtymiset raviin sujuivat ihan hyvin ja tasapainoisesti istunnalla sekä kevyehköillä ohjasavuilla. Käyntiin siirtymiset tulivat enimmäkseen parin raviaskeleen kautta ja Jussi sai niissä vähän kiskaistua kuskia etukumaraan, mutta verrattuna siihen miten joskus aiemmin meillä on laukka-käyntisiirtymiset menneet aikamoiseksi jyräämiseksi ja ratsastajan eteenpäin horjahtamiseksi sujui nämä nyt ihan mukiinmenevästi. Sain myös ratsastettua ainakin yhden oikein hyvän käyntiinsiirtymisen jossa ravia ei tullut kuin korkeintaan yksi askel ja takaosa tuntui tulevan hyvin alle. Luullakseni tämän onnistuneen siirtymisen salaisuus oli napakka ja ryhdikäs laukka jossa hevonen juuri sillä hetkellä liikkui pyöreänä, ja selkeä istunnalla pidättäminen yhdistettynä sopivaan pidätteeseen ohjalla. Tätä kokonaisuutta en vaan saanut enää sitten valitettavasti toistettua. Neuvona oli ajoittaa hevosen raviin tai käyntiin siirtyminen hetkeen jolloin ratsastaja hengittää ulos, mutta itse ainakin tunnuin laukassa hengittävän ihan liian nopeasti erottaakseni kunnolla milloin hengitän ulos ja kun tätä yritin ruveta tarkkailemaan en taas pystynyt enää keskittymään muuhun kuten tiiviiseen ja jämäkkään istunnalla pidättämiseen, mistä seurauksena oli vain huonompia siirtymisiä.
Loppuraveissa Jussi tuntui ihan suhtellisen hyvältä ja liikkui ainakin enimmäkseen rentona ja pyöreällä kaulalla, tosin en sitä taaskaan osannut jättää rauhaan vaan värkkäsin ihan huomaamattanikin vasemmalla kädellä koko ajan. Opettaja kehotti minua vielä lopuksi ratsastamaan Jussia irtonaisempaan ja pidempään raviin aktivoimalla takaosaa pienillä raipannaputuksilla, ja saimmekin pätkän oikein hienoa lennokasta ravia yhden pitkän sivun verran. Tuollaisen keskiravin kun saisi kisaradalla esitettyä niin kyllä kelpaisi...
Yleisesti ottaen parannusta eiliseen tuntiin tuli paljonkin. Luulisin että suurelta osin ongelmani Jussin kanssa johtuvat niistä lukuisista istuntavirheistäni kuten vinoudesta sekä levottomasta ylävartalosta ja käsistä. Tänään sain näiden korjaamisen erittäin hyviä ohjeita, ja tuntui että korjaukset omassa asennossa ja istunnassa heijastuivat nopeasti hevoseen mikä erittäin hyvin havainnollistaa kuinka merkittäviä nämä muutokset olivat. Pääsin nyt mielestäni myös paremmin istumaan hevosen ympärillä polvilla ja reisillä puristamatta. Kuitenkin nyt jäätiin vielä kauas siitä miten hyvin Jussin olen vielä kuukausi sitten saanut kulkemaan, paljon mentiin myös jännittyneenä pää ylhäällä ja selkä alhaalla eikä sellaista kunnollista etuosan kevenemistä tullut oikein missään vaiheessa. Varsinaisella voittajafiiliksellä ei huomisiin kisoihin siis voi lähteä, mutta ehkä kuitenkin vähemmän lannistuneena kun nyt sentään jotain tolkkua tähän touhuun tänään saatiin. Pitää vaan yrittää säilyttää oma rentous huolimatta pienestä kisajännityksestä ja siitä ettei hevonen välttämättä kulje niin hyvin kuin olisi toivonut. Verryttelyyn taidan ottaa paljon siirtymisiä (jos vain siinä pienessä tilassa pystyn ilman että kukaan ajaa päälle), sillä ne tuntuivat tänään saavan hevosen (ja kuskin) hyvin kuulolle. Jos saan tästä K.N.Specialista pisteitä 55% niin olen tyytyväinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti