Lisää istunnan hiontaa

Istuntateemalla jatkettiin tänäänkin, ja ratsukseni sain istunnalle herkän Roosan. Tunti aloitettiin varmalla istunnantuhoajalla eli pohkeenväistöillä käynnissä uraa pitkin. Väistöjen välissä verryteltiin pääty-ympyröillä kevyessä ravissa. Positiivista oli että Roosa liikkui tänään alusta asti reippaasti eteen eikä jumittanut ravissa tai käynnissä ollenkaan. Yritin kiinnittää huomiota lantion oikeaan asentoon kuten viime tunnilla neuvottiin ja samalla pyrkiä rentouteen, mutta väistöissä rentous tuppasi häviämään niin kuskista kuin ponistakin. Aluksi oikeaan kierrokseen väistöt menivät vähän kiemurteluksi ja Roosa kulki kaula vasemmalle mutkalla oikean lavan karatessa alta. Huomasin taas istuvani paino vasemmalla, mutta yrityksistä huolimatta en saanut tätä väistöissä korjattua. Vasempaan kierrokseen väistöt sujuivatkin paljon paremmin, ja keskellä satulaa istuminen oli helpompaa. Eipä ollut suinkaan ensimmäinen kerta kun olen huomannut että vasemman pohkeen väistättäminen on minulle jotenkin ihan kamalan vaikeaa kun taas oikean pohkeen väistätys toimii paremmin. Samanlainen toispuoleisuus näkyy minulla esimerkiksi luisteluhiihdossa: hiihdän kaksipotkuisesti eli työntö sauvoilla tulee vain toisen jalan potkulle, ja pystyn tämän tekemään ainoastaan vasemmalle jalalle. Jos yritän vaihtaa oikealle niin motoriikka pettää täysin ja sotkeudun pian jalkoihini ja sauvoihini ja olen nenälläni ladussa. Jotenkin siis liikeratani ovat täysin toispuoleisia ja epäsymmetrisiä, ja tämä kyllä valitettavasti näkyy erityisesti silloin kun hevosen selkään kiipeän.

Väistöjen ja raviverryttelyn jälkeen jatkettiin istuntatreenejä laukassa aloittaen vasemmassa kierroksessa. Ideana oli päästä lyhentämään ja kokoamaan sekä pidentämään laukkaa istunnan muutoksilla. Minulla oli kuitenkin ihan tarpeeksi tekemistä saada poni pysymään ylipäänsä minkäänlaisessa laukassa. Laukannostot olivat Roosan kanssa jälleen kerran tosi hankalia ja laukkaan päädyttiin usein enempi tai vähempi rumasti ajamalla. En ole oikein varma johtuuko nostojen nihkeys siitä että Roosa ei vaan välitä kuunnella pohjetta vaiko siitä että laukka-apuni kaikkine heijaamisineen ovat sille liian epäselvät. Kun laukkaan oli päästy tuntui istuminen suhteellisen luontevalta, mutta pienetkin tahattomat muutokset asennossa saivat Roosan taas tiputtamaan raville mistä takaisin laukkaan pääseminen oli jälleen työn ja tuskan sekä ruman ratsastuksen takana. En siis juurikaan päässyt laukkaa kokoamaan vaan keskityin ihan vain laukan säilyttämiseen sekä muutamaan askeleenpidennykseen. Poni kulki aika selättömästi ja pää taivaissa.

Laukan jälkeen ratsastettiin hetki harjoitusravia, missä myöskin tehtiin temponmuutoksia. Ravissa nämä sujuivatkin ihan mukavasti ja Roosa reagoi hyvin istuntaan. Ravin kokoaminen istuntaa tiivistämällä ja tästä eteen ratsastus istunnalla ja pohkeilla saivat Roosan hetkellisesti jopa vähän pyöristymään kaulasta ja niskasta. Pohkeeni meinasivat tälläkin kertaa työntyä liikaa eteen ja niiden paikkaan sai tosissaan kiinnittää huomiota. Kädet meinasivat myös tuttuun tapaansa painua alas mutta muistin niitä aina välillä nostaa ylemmäs. Ainakin kädet tuli tänään pidettyä suhteellisen rauhallisena ja paikoillaan, mutta rentoutta niihin olisin toivonut vielä lisää.

Lopuksi laukattiin vielä oikeaan kierrokseen ympyröillä, ja tunnin parhaat hetket tulivat tässä kohtaa. Roosa laukkasi alkuun vähän nelitahtisesti ja tahmaisesti, ja kun opettajan kehotuksesta aktivoin ulkotakajalan töihin ulkopohkeella ja raipalla löytyikin sieltä oikein mukavaa laukkaa. Oma istunta loksahti kohdilleen ja poni kulki mukavasti pyöreällä kaulalla ja selällä sopivasti kuolaimeen tukeutuen ja pehmeällä tuntumalla. Tässä nirvanassa onnistuttiin menemään muutama ympyrä laukkaa, ja pystyin tekemään pari varovaista askeleenpidennystä ja niistä kiinniottamista.

Laukan jälkeen tehtiin vielä loppuverryttely ravissa. Roosa liikkui tässä vaiheessa mukavasti eteen niin että sitä pääsi ohjallakin ratsastamaan liikkeen sammumatta. Muutamia hyviä pyöristymisen hetkiä tuli kunhan vaan muistin keskittyä istumaan lantio oikeassa asennossa ja reidet ja polvet irti satulasta sekä säilyttämään sopivan rennon ja tasaisen ohjastuntuman.

Lopputunnin onnistumisista jäi hyvä fiilis, joten karmeat laukannostoyritelmät eivät niin jääneet harmittamaan. Yleisesti ottaen tuli sellainen olo että alan vähän päästä jyvälle Roosasta. Opettajan mukaan istuntani on todella selvästi kehittynyt viime aikoina, ja tämä tietysti oli ilahduttavaa kuulla. Eipä siitä lähtötilanteesta tietysti ollutkaan oikein muuta suuntaa kuin ylöspäin, mutta hyvä jos ei ratsastukseni ole enää ihan niin kamalaa vaan harjoittelu on tuottanut jotain tulosta.