Sunnuntain tunnilla oli jo katseet kohti 16.3. koulukisoja, joten mentiin hieman B-merkin kouluohjelman tehtäviä. Sain ratsukseni Jussin, vaikka ihan varmaa päätöstä kisahevosesta en ollut vielä ehtinytkään tehdä. Todennäköisintä se taitaa kuitenkin olla että Jussi loppujen lopuksi tulee kisaratsuni olemaan, ellen nyt äkkiä keksi jotain jokerihevosta vaihtoehdoksi.
Tänään siis siirryttiin istuntateemasta enemmän hevoseen vaikuttamiseen, vaikka istunta toki edelleen kulkikin tärkeänä osana mukana koko ajan. Edellisiltä tunneilta tuttuun tapaan aloitettiin käyntiä kokoamalla ja hakemalla pidätteen kautta etuosaa keveämmäksi. Pitkillä sivuilla tapahtuvan käynnin kokoamisen lisäksi ravattiin pääty-ympyröillä. Käynnissä sain nyt mielestäni istuttua hyvin satulassa ilman että Jussi sai kiskottua etunojaan ja irti penkistä. Eipä se niin älyttömän raskas tänään edestä ollutkaan, vaikka toki tavanomaisen etupainoinen. Kai sitä voi pitää jonkinlaisena edistyksenä että nykyään sentään hyvin tunnistan milloin Jussi vyöryy liian etupainoisena sen sijaan että hämääntyisin kuvittelemaan asioiden olevan hyvin kun hevonen liikkuu kaula kaarella. Ope ohjeistikin pitämään Jussin alusta asti ryhdikkäänä niin käynnissä kuin ravissakin, ja välttämään pitkässä ja matalassa muodossa liikkumista missään vaiheessa. Kovasti Jussi yritti taas vältellä pidätettä sukeltamalla kuolaimen alle ja näin ollen näennäisesti kevenemällä kädelle, mutta samalla ei sitten paino siirtynyt yhtään takaosalle. Vasempaan kierrokseen en liikkeen kokoamisessa onnistunut oikein missään vaiheessa, mutta oikealle oli vähän helpompaa ja sain ajoittain hieman tunnetta etuosan ryhdistymisestä. Korrekti raami löytyi hetkittäin, mutta ennen pitkää Jussi sukelsi tästä taas liian syvään ja matalaan muotoon.
Ravissa Jussi vaikutti aluksi tosi jäykältä ja selättömältä. Yritin keventäessä ensin hieman ratsastaa askelta pidemmäksi ja sitä kautta selkää ylös, mutta tätäpä oli hankala toteuttaa antamatta muodon mennä liian pitkäksi ja matalaksi. Vinous oli varmasti yksi osatekijä Jussin jäykässä liikkumisessa, ja olisin kyllä saanut läpi tunnin puuttua tähän enemmän. Etenkin harjoitusravissa haasteena oli jälleen kerran istunta, jota en tänään saanut mielestäni niin hyvin hallintaan kuin parilla edellisellä istuntatunnilla. Ope joutui varoittelemaan alaselän pyöristymisestä, ja yrityksistä huolimatta ei vaan lonkat antaneet sen vertaa periksi että olisin saanut polvia ja etureisiä irti satulasta ja sen sijaan takareisiä kiinni hevoseen. Näin ollen en päässyt "istumaan hevosen ympäri" vaan jäin "pomppimaan hevosen päälle". Pahasti en tietenkään pomppinut, mutta sen sijaan liike kanavoitui tuttuun tapaan jalkojen heilunnaksi. Yritin pitää oman painoni riittävän takana ja näin houkutella myös Jussin ottamaan painoa edestä taakse, mutta valitettavan etupainoisena Jussi kulki edelleen. Pyöreänä toki, mutta ei ihan tarpeeksi ryhdikkäänä ja kevyenä, ja ajoittain pääsi sukeltamaan kuolaimen alle.
Ennen laukkoja otettiin kuhunkin suuntaan hieman pohkeenväistöä uraa pitkin. Hyvin Jussi poikitti, mutta myös väistöissä ongelmana oli liian matala ja syvä muoto, etuosan raskaus ja pidätteen puutteellinen läpimeno. Vasemmalle väistäessä oli tärkeää pitää vasen pohje napakasti mukana jottei liike päässyt vaivihkaa kaatumaan vasemmalle lavalle. Laukan osalta harjoituksena oli nosto ravista lyhyen sivun keskellä, sekä pari kierrosta pääty-ympyrällä ennen raviin siirtymistä. Nostoissa ei mitään isoa ongelmaa ollut, mutta kuten aina Jussi reagoi nostoapuun viiveellä eli ravasi askeleen tai kaksi laukkapohkeiden jälkeen ennen kuin teki sinänsä ihan siistin noston. Olisin kyllä voinut varmasti valmistella nostot vielä paremmin. Vasen laukka oli aika jäykän oloista, vaikkakin tänään ihan puhtaan kolmitahtista, ja muoto jäi aika pitkäksi. Ope muistutteli taas jäntevöittämään vatsalihakset niin ettei koko kroppa pääsisi soutamaan laukan mukana eteen ja taakse. Sain tsempattua istuntaa ainakin hetkellisesti jämäkämmäksi, ja samalla painettua jalkoja pidemmiksi alas kääntäen takareisiä kohti hevosta. Laukassa itse asiassa pääsinkin istumaan hevosen ympäri paljon paremmin kuin ravissa. Oikea laukka oli vasenta toimivampaa, sain siinä etuosaa hieman parempaan ryhtiin minkä myötä istuminen "takaosan päällä" ja tiiviisti satulassa helpottui. Laukkojen välissä ravatessa alkoi Jussin meno tuntua paremmalta, eli askel alkoi joustaa ja ainakin oman tulkintani mukaan pyöreys tulla läpi selän.
Vielä loppuraveja keventäessäkin kireät lonkat nykäisivät jokaisella askeleella niin että kantapäät nousivat kevennyksen mukana ylös. Ope meinasi että olin oivaltanut takareisien aktivointia, ja ehkä näin onkin (eli istunta on ollut aiemmin vielä huonommalla tolalla), mutta kyllä lonkat vaan pitäisi saada paljon, paljon joustavammiksi ja irtonaisemmiksi jotta hevosen ympärillä istuminen ja oikea liikkeeseen mukautuminen olisi mahdollista. Tänään taas tuntui istunta haraavan kovasti vastaan, ja tuntui että olisin voinut ratsastaa paljon paremminkin jos vaan olisin osannut istua. Jussi on kyllä monesti mennyt paremminkin, vaikkei tämä nyt niitä huonoimpiakaan kertoja ollut vaan kuuluu sarjaan "tasapaksu peruspuksutus Jussilla". Ratsukon perusongelmien (istunta, etupainoisuus) suhteen ei tänään otettu varsinaisia edistysaskelia, ja jäi sellainen olo että enemmän olisi pitänyt saada irti niin itsestäni kuin hevosestakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti