Viimeiset hyppyharjoitukset ennen kisoja

Pääsinpäs hyppäämään vielä kertaalleen kisaratsullani (ainakin toivon mukaan) Eetulla. Kevään merkkinä ulkokenttä oli vihdoin ratsastuskunnossa, mutta estetunti pidettiin kuitenkin vielä maneesissa.

Tälläkin kertaa harjoiteltiin ratatehtäviä. Hyppelyt aloitettiin vinoilla lähestymisillä ja laukanvaihdoilla hypäten poikittaishalkaisijalla olevaa pientä pystyä (numero 2/9 kuvassa) kahdeksikolla niin että laukka vaihtui aina esteen päällä. Eetun kanssa tämä tehtävä sujui erinomaisen hyvin, vinot lähestymiset menivät nappiin ja laukka vaihtui aina kuten oli tarkoituskin. Meille riitti kaksi kierrosta kahdeksikolla eli kaksi hyppyä vasemmasta ja kaksi oikeasta laukasta, ja opettajan mukaan suoritus oli kuin oppikirjasta. Päivän onnistuminen sattui siis aivan tunnin alkuun.

Kahdeksikkotehtävän jälkeen jatkettiin verryttelyhyppyinä vielä erikoisesteet 1 ja 4. Ykkönen oli siis holvikaariportti joka näytti tänään huomattavasti pienemmältä ja harmittomammalta kuin lauantaina, ja siltä jatkettiin koko esterykelmän takaa pitkä tie kaartaen esteelle numero 4 joka oli myös pieni portti. Ohjeena oli ratsastaa neloselle hieman enemmän oikeaan reunaan jotta hypystä pääsi johtamaan kunnolla vasemmalle ilman että esteen jälkeinen kaarre vasemmalle jäi kuitenkaan ahtaaksi. Eetun kanssa hypyt tulivat molemmille esteille ihan sujuvasti mutta vähän turhan kaukaa, ja holvikaariportilla laukka vaihtuikin tahattomasti vääräksi ja jouduin korjaamaan sen ravin kautta. Nelosesteeltä kuitenkin tuli nätisti vasen laukka, joka siis toki on selvästikin Eetun suosikkilaukka.

Ennen rataa tultiin vielä 27 metrin suora linja (5-6), jossa pystyn alla oli vesimatto. Myös tässä tehtävässä lähdimme molempiin hyppyihin aika kaukaa, ja opettaja ohjeisti ratsastamaan ponnituspaikat lähemmäs estettä ja olemaan usuttamatta ponia pitkään hyppyyn (kuten myönnän tällä linjalla selvästi tehneeni).

Seuraavaksi hypättiinkin jo päivän "perusrata" eli kuvassa numerot 1-6. Korkeutta minulle ja Eetulle laitettiin 60 cm, sarjan b-osa taisi olla isompi ja portti numero 4 pienempi. Rata alkoi ihan hyvällä hypyllä holvikaariportille, mutta laukka vaihtui taas vääräksi ja jouduin ottamaan ravin kautta korjauksen. Kakkoseste vinohypyllä sujui yhtä mallikkaasti kuin verryttelyssäkin, ja yhden askeleen sarja meni myös nätisti. Sarjalta jopa laukka vaihtui oikeaan eli siihen vaikeampaan suuntaan! Nelosportille tulikin sitten paha moka kuskilta, muistin aivan liian myöhään että hei, tässähän oli tarkoitus ratsastaa oikeaan reunaan ja aloin viimetipassa ponia sinne ohjata. Tämä sitten sekoitti koko lähestymisen lopun ja olimme yhtäkkiä tilanteessa jossa askel ei sopinut esteelle lainkaan vaan sekunnin kymmenesosassa täytyi päättää lähteäkö hyppyyn liian kaukaa vai ihan juuresta. Itse en ehtinyt päättää vielä mitään mutta Eetu ratkaisi tilanteen viime hetkessä hyppäämällä kaukaa, ja kuski ei tähän päätökseen ehtinyt mukaan vaan jäi armottomasti jälkeen. En tiedä tuliko miten pahasti jäätyä suuhun kiinni mutta omituinen hyppy siitä tuli, onneksi kuitenkin este oli vain sen noin 50 cm korkea. Joo, EI NÄIN. Epäonnistuneen hypyn jälkeen piti kuitenkin äkkiä kasata paketti viimeistä linjaa varten (onneksi sentään Eetu tuli esteeltä alas vasempaan laukkaan), ja vesimatto-trippelilinja ylittyi ongelmitta joskin nyt hypyt tulivat ehkä turhankin lähelle estettä kun otettiin vielä se viimeinen askel eikä loikittu laakahyppyjä. Rata siis oli melko onnistunut lukuunottamatta yhtä väärää laukkaa ja kuskin täysmöhläystä nelosesteellä.

Lopuksi tultiin vielä uusintaratana esteet numero 7-11, ja nyt korkeus oli 65 cm. Vesimatto-trippelilinja jälleen ok mutta hypyt hieman juuresta, vinohyppy ysille hyvä ja laukka vaihtui oikeaksi, mutta holvikaariportilla 10 ei tälläkään kertaa oikea laukka säilynyt vaikka hyppy ei ollut ainakaan liian iso ja laaka. Koska siis kympiltä tultiin alas väärässä laukassa niin en lähtenyt kurvaamaan tiukinta mahdollista tietä viimeiselle esteelle vaan ratsastin sarjan a- ja b-osan välistä ja trippelin etureunaa hipoen kaarteen jonka aikana ehti laukan korjata. Portille tultiin tällä kertaa juureen, mutta laukka vaihtui vasemmaksi. Opettajalta tuli kommenttia ponnistuspaikkojen vaihtelevuudesta, minkä toki itsekin olin huomannut että välillä ponkaistiin pitkiä hyppyjä ja välillä tultiin pikkuaskeleella vähän juureen. Eetun kanssa kuitenkin onneksi tulee näin pienille esteille ihan suhteellisen hyviä hyppyjä sekä kauempaa että lähempää kunhan vain kuski on tilanteen tasalla siitä millainen hyppy milloinkin on tulossa. Eetu tuntuisi myös aika hyvin vastaavan ratsastajan toiveisin ponnistuspaikoista, olin tunnin mittaan huomaavani että silloin kun itse ajattelin ponnistusta kaukaa niin näin myös tapahtui ja silloin kun ajattelin että otetaanpa hyppy mielummin vähän lähemmäs niin Eetu luki jälleen ajatukseni.

Epäonnistunut hyppy portille jäi hieman harmittamaan kun kyseessä oli niin typerä ratsastajan virhe mikä sitten aiheutti epämukavan hypyn ponille, ja harmi ettei samalle esteelle enää uusintaradallakaan saatu mitään kaikkein parasta hyppyä. Olin huomaavinani että Eetu ei tänään ollut liikkeellä sellaisella "jippii" -asenteella kuin se monesti esteillä on, mutta tämä on varsin ymmärrättävää ottaen huomioon että viimeisen viikon tai parin aikana tallin hevoset ovat nyt hypänneet melko paljon ja Eetulla taisi olla jopa tälle samalle päivälle jo yksi estetunti alla. Onneksi nyt lienee hevosille luvassa viikon verran taukoa hyppäämisestä ennen kisoja, joten jospa sitten kisapäivänä Eetusta löytyisi taas se kipinä esteille mikä sillä parhaimmillaan on. Kyllähän se toki nytkin nätisti esteet ylitti, mutta tuntui että jotain ehkä tällä kertaa puuttui.