sunnuntai 15. joulukuuta 2013

Hieno ponivanhus

Olipahan melkoinen yllätys kun listaan oli minulle merkitty Kasper. "Kassu" on arviolta 23-vuotias, mahdollisesti vanhempikin, ja ymmärrettävästi se tekee nykyään vain kevyempiä tunteja. Nuorena Kassu on niittänyt menestystä aluekoulukilpailuissa, joten osaamista siltä kyllä löytyy mutta kieltämättä ikä jo näkyy ponin ulkomuodossa. Syy siihen että Kassu tuli tänään minun ratsukseni oli että edellispäivänä se oli hyökkäillyt jatkotunnilla toisten hevosten kimppuun ja kaipasi siis vähän kokeneempaa kuskia muistuttamaan että tunnilla ei passaa toisille ärhennellä. Äkäisyys muita hevosia kohtaan on Kassun ikävä ominaispiirre vaikka muuten se onkin kiltti ja kaikille sopiva poni. Vähän säälin vanhaa ressukkaa joka nyt joutui "oikeisiin töihin" ja ajattelin että eihän tältä mitään raski vaatia, mutta Kassupa pääsikin yllättämään ja näyttämään että vielä muuten on paukkuja jäljellä.

Aloitettiin oikeassa kierroksessa ratsastaen käynnissä sulkutaivutuspätkiä uralla sekä ympyrällä. Lisäksi toisessa päädyssä työstettiin ravia ympyrällä. Kassu käveli ihan reippaasti eteenpäin ja juuri muuta ei tarvinnut kuin ottaa ohjat käteen niin poni oli pyöreänä luotiviivalla. Tähän kierrokseen asetus ja taivutus onnistui vaivattomasti, ja poni liikkui mukavasti kahdella ohjalla. Sulkutaivutukseen ei tarvittu kuin pieni merkki ja Kassu olisi lähtenyt poikittamaan vähän liiankin innokkaasti. Kaikki toimi kevyillä ja pienillä avuilla. Aluksi kenotin sulkutaivutuksissa paino vasemmalle pudonneena, mutta open asiasta huomautettua onnistuin kyllä helposti itseni suoristamaan. Kun poni suoritti sulkutaivutuksen lähes ajatuksen voimalla eikä tarvinnut lainkaan puskea tai tuupata niin ei ollut mitään pakottavaa tarvetta kiertää omaa kroppaa vinoon.

Työskenneltiin ravissa oikealle vielä vähän pidempi pätkä ennen hengähdystaukoa, ja ravissakin Kassu lähti liikkumaan oikein mukavasti. Aluksi askel oli vähän töpöä, mutta äkkiä liike vertyi niin että ravi alkoi tuntua pehmeämmältä ja joustavammalta ja eteenpäin mentiin hyvällä energialla. Edelleen Kassu pysyi järkähtämättä hyvässä pyöreässä raamissa ja vieläpä melko ryhdikkäässä sellaisessa. Ope kyseli onko raskas kädelle niin kuin Kassulla on tapana, mutta totesin että ei ole vaan tuntuma on juuri sopiva. Tyhjäksi ei mennyt missään vaiheessa mutta en myöskään havainnut ohjalla roikkumista.

Samat käyntisulkutaivutukset ja ravihommat mentiin vielä vasempaan kierrokseen. Tähän suuntaan Kassu oli hieman jäykempi asettumaan ja taipumaan. Sulkutaivutukset vasemmalle toimi varmaan ihan hyvänä jumppana, ja nämä Kassu suoritti edelleen helpon oloisesti. Välillä unohduin ratsastamaan turhankin pitkiä yhtenäisiä sulkutaivutuksia vaikka tarkoitus oli mennä enintään kymmenen askelta ja sitten suoristaa. Ravissa hyvä meno jatkui tähänkin suuntaan, vaikka pieniä suoruuden korjauksia pitikin tehdä niin että etuosa ei ympyrällä kulkenut takaosaa ulompana. Mentiin muutamia keskiravipätkiä, ja nämäkin Kassu teki oikein innokkaasti ja mielellään. Ei nyt lentoon lähdetty mutta ihan hyvää askeleen venytystä Kassu esitti, ja liike pysyi pehmeänä niin että satulassa oli harvinaisen helppo istua pomppimatta.

Laukassa ratsastettiin päätyihin isompia ympyröitä sekä pienempiä noin 12 m voltteja. Kassu aloitti vasemmassa laukassa aika mukavasti, laukka rullasi kolmitahtisena ja aktiivisena vaikka edestä muoto painuikin nyt matalammaksi ja raskaammaksi kuin ravissa. Ope kehotti antamaan ulko-ohjasta vähän enemmän tilaa jotta poni saattoi asettua reilummin vasemmalle, ja tällaisella hetkellisellä "irrotuksella" taipuminen laukkaympyröillä parani. Parhaat laukkahetket koettiin työskentelyn alkuun, ja mahdollisesti Kassu sitten vähän väsyi kantamaan itseään ja alkoi lintsailla puskemalla kylkimyyryä ympyrältä ulospäin sekä roikkumalla ohjalla. Näissä meni laukasta tasapaino ja pudottiin raville. Taisi olla vähän sitäkin ongelmaa että samalla ympyrällä laukkaavat hevoset häiritsivät Kassun parasta keskittymistä. Tyydyin siihen että sain lopulta tehtyä hallitun raviinsiirtymisen asiallisen laukkampyrän jälkeen eikä jääty sen enempää tappelemaan karkaavan ulkolavan kanssa.

Oikeassa laukassa lavat pysyi paremmin hallussa. Ope toivoi laukkaa vähän lyhyemmäksi ja ohjeisti korjaamaan suoruutta vasta-asetuksella. Ideana oli että kun saadaan etu- ja takaosa oikeasti kohdakkain niin laukan laatu paranee. Laukka rullasi hyvin eteen, mutta etuosaan olisi kaivattu lisää ryhtiä ja keveyttä. Siihen nähden millaista köpölaukkaa olen Kassun nähnyt usein esittävän ei meno tuntunut ollenkaan hullummalta, vaikka selvästikin laukka oli enemmän ruosteessa kuin ravi.

Laukkojen jälkeen Kassu oli ravissa aika kiireinen ja nyt raskaampi ohjalla. Sain kuitenkin loppuverryttelyn aikana tahtia rauhoitettua ja etuosaa taas kevyemmäksi ja ryhtiin. Piti vaan muistaa istua itse ryhdissä ja "takaosan päällä". Vielä mentiin pari mukavaa keskiravipätkää uralla, ja kieltämättä olisin voinut jäädä Kassulla ravailemaan vaikka loppuillaksi kun oli niin kivaa. Kun alla on näin toimiva poni niin onhan se mainio tunne. Hienosti töitä tehnyt Kassu kuitenkin ansaitsi jo lepoa, ja käveltiin sen kanssa pitkät loppukäynnit.

Kasper pääsi todellakin yllättämään sillä miten mukava ja toimiva se oli ratsastaa. Miten on edes mahdollista että pelkästään aloittelevampien ratsastajien tunteja vuosikaudet köpötellessä voi poni pysyä näin notkeana ja pehmeänä, ja ennen kaikkea kuuliaisena ja herkkänä? Vanhat säädöt tuntui löytyvän heti kun Kassu pääsi valmennusryhmän tunnille, ja mitään ei ponilta tarvinnut vaatia kun se teki kaiken suorastaan ajatuksen voimalla. Eipä ehtinyt muille hevosillekaan äksyillä kun keskittyminen oli työnteossa, ja sulkutaivutukset ja keskiravi tuntuivat olevan Kassulle oikein mieluisia tehtäviä. Voin vain kuvitella miten hieno poni Kassu on ollut silloin parhaina vuosinaan, ja onpa todella harmi että ne vuodet ovat jo ohi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti