Ehdinpä nippa nappa mennä vuoden 2013 aikana vielä Lorellakin. Edellisen kerran olin tämän hevosen selässä viime vuoden heinäkuussa eli johan tuosta oli tovi. Lore oli karsinassa aika kiukkuisella päällä mutta ratsastaessa se oli mukavampi kuin muistinkaan. Ehkä on mahdollista että joko hevonen tai minä tai jopa molemmat ovat kehittyneet tämän puolentoista vuoden aikana.
Tunnin aluksi työskenneltiin ensin pidempi rupeama käynnissä. Pysyteltiin pääty-ympyröillä ja tehtiin laajoja "takaosakäännöksiä" joissa ideana oli kääntää pieni voltti takaosan kulkiessa etuosaa sisempänä. Eli käytännössä sulkutaivutuksen tyyppistä liikettä pienellä voltilla, ja tehtävän tarkoituksena oli saada hevoset lyhenemään ja ottamaan painoa takaosalle. Aloitettiin oikeasta kierroksesta, mihin suuntaan Lore teki käännökset aika mukavasti ja suuremmin jännittymättä. Takaosan tuominen oikealle oli Lorelle luontevaa samoin kuin oikeasta kyljestä taipuminen. Ope kehui sitä miten rauhassa Lore malttoi tehtävää suorittaa, mutta toisaalta meno kävi jo melkein liian rauhalliseksi sillä välillä käynti meinasi sammua käännöksen aikana ihan kokonaan. Ajoittain Lore myötäsi niskasta pyöreäksi, ja ulko-ohjalle löytyi hyvä tuki. Käännösten välillä olisi kuitenkin pitänyt saada käyntiä venymään rennompana ja letkeämpänä eteenpäin. Vasemmalle käännökset olivat astetta hankalampia sillä takaosa luikahti helposti oikealle karkuun jos en ollut tarkkana. Apujenkäyttöön taisi tulla myös enemmän puristusta ja sekavuutta, sillä Lore oli näissä käännöksissä jännittyneempi.
Käynnissä tehtyjen lyhentämisten ja kokoamisten jälkeen oli ravissa tehtävänantona keventää ja ratsastaa hevoset pidempään ja matalampaan muotoon. Tämä toteutettiin pääty- ja keskiympyröitä pyöritellen. Loren kanssa meillä oli hyvät hetkemme jolloin tuntuma "toimi" ja hevonen venytti kaulaa pyöreäksi alas. Välillä kuitenkin mentiin jännittyneempänä. Istunnan kanssa sai taas olla skarppina etten nyökähtänyt etukumaraan sillä hetkellä kun hevonen pyöristyi. Pyöreys löytyi parhaiten silloin kun sain Lorea hieman suoristettua. Lore tuntui oikeastaan molempiin suuntiin kulkevan ympyröillä etuosa takaosaa ulompana, ja kun tämän ilmiön tunnistin niin oli selvää että etuosan siirtäminen takaosan linjalle oli tärkeimpiä toimenpiteitä. Tässä vaiheessa tuntia Lore jäi helposti vielä hiippailemaan ravissa niin että liikuttiin lyhyellä askeleella ja "paikallaan". Ravin aktivointi takaa eteen oli näin ollen myös yksi korjaustoimenpiteistä, mutta eteenratsastus johti helposti siihen että Lore hieman jännittyi.
Laukassa jatkettiin pääty- ja keskiympyröitä, ja nyt tehtävänantona oli keskittyä enemmän suoristamiseen ja vähemmän siihen kuinka lyhyessä tai pitkässä raamissa liikutaan. Aloituskierros oli vasen. Loren laukka ei ollut niin hankalaa istua kuin olin muistellut, mutta kun laukkaa työstettiin varsin pitkä pätkä yhtä soittoa niin kävihän se istuminen aika rankaksi. Istunnan kanssa kamppailu ja ylimääräinen heilunta aiheutti sen etten saanut tuntumaa täysin pehmeäksi ja rauhalliseksi, mutta pätkittäin myös laukassa mentiin ihan mukavan pyöreänä. Edelleen suoruus oli avaintekijä. Lore tuntui yhtä aikaa kulkevan sekä sisälavalle nojaten että etuosa takaosaa ulompana (onko tällainen edes mahdollista?). Ope kehotti käyttämään ajoittaista vasta-asetusta, ja tätä kautta onnistuin ainakin hieman vähentämään sisäohjassa roikkumista sekä ehkä myös ylenmääräistä sisäänpäin kiertymistä. Vatsalihasten riittämättömyys pitää istunta vakaana ja jäntevänä Loren keinutuslaukassa oli selvästi keskeinen ongelma, sillä parhaat laukkapätkät koettiin heti laukannoston jälkeen siinä vaiheessa kun jaksoin vielä pitää paketin kasassa. Pidempään laukatessa istunta pääsi levähtämään ja sitten oli liikaa liikkuvia osia.
Pitkän laukkapätkän jälkeen levähdettiin hetki pitkin ohjin. Kun palattiin tuntumalle oli meno hiukan jännittynyttä. Tässä vaiheessa hoksasin open huomautuksesta että Loren asetus oikealle ei tullut ihan oikeaoppisesti "niskan saranasta" vaan alempaa kaulasta niin että niska vähän pullotti oikealle. Ohjeena oli korjata tilannetta väistättämällä ympyrältä takaosaa ulos asetuksen yhteydessä. Ei siinä asetuksessa tainnut mitään merkittävää parannusta tapahtua, mutta väistöjen kautta Lore pyöristyi vähän paremmin. Kun jatkettiin oikeassa laukassa oli Lore aluksi hyvinkin levoton edestä eli nyökki päällä ylös ja alas. Pyrin ratkaisemaan tätä ratsastamalla hieman eteen ja pitämällä etuosan ryhdissä mutta mahdollisimman tasaisella kädellä. Pikkuhiljaa Lore sitten rauhoittui niin että hetkittäin löytyi oikein hyvä tasainen tuntuma ja nyökkiminen jäi kokonaan pois. Suoristusta kaivattiin tähänkin suuntaan, ja taas avuksi tuli ottaa vasta-asetus. Hyviä toimivia pätkiä koettiin oikeassakin laukassa, mutta en yleensä saanut näitä kestämään ympyräkierrosta tai paria pidempään kun taas tuli vastaan se tosiasia että keskivartalon pito petti.
Laukasta siirryttiin keventämään loppuraveja eteen-alas. Lore oli aluksi kiireinen ja hirveksi jännittynyt, mutta sitten löytyi oikeat napit ja Lore pyöristyi nätisti sekä venytti eteen ja alas. Tunnin loppuminuuteilla meillä oli itse asiassa oikein hyvä meininki Loren liikkuessa tasaisen rentona ja pyöreänä sekä varsin vaivattomasti taipuen, ja raviaskel tuntui nyt pidemmältä ja pehmeämmältä kuin alkutunnista.
Tämän tunnin jälkeen voi lähteä joulutauolle ihan hyvillä mielin. Loren kanssa oli mukava työskennellä, sillä se teki kyllä parhaansa mukaan mitä pyydettiin. Meillä molemmilla on fyysiset rajoitteemme sillä Lorea ole tehty ihan kouluratsun muotilla eikä minua kouluratsastajan muotilla, mutta näissä rajoissa menimme kuitenkin ihan kivasti. Loren laukka muistutti taas armotta siitä että oman keskivartalon hallintaa ja jäntevyyttä pitäisi kovasti kehittää, mutta onneksi olenkin ilmoittautunut tammikuussa alkavalle pilateksen alkeiskurssille. Kun nyt en vaan lataisi liian suuria odotuksia siihen miten paljon ja miten nopeasti tämä uusi "harrastus" pystyy istuntani ongelmia ratkomaan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti