Keskiviikon tunnilla oli yllätyksekseni esteitä. Koska olin varautunut koulutuntiin ei turvaliivi sattunut mukaan, mutta sepä ei lopulta haitannut sillä tänään ei menty ristikoita isompaa. Ratsu oli estehommiin juuri se oikea eli Elmo.
Elmo oli tänään yllättävänkin reippaalla päällä ja liikkui ravissa alusta alkaen mukavalla energialla. Painoa olisi kuitenkin pitänyt saada vielä reilusti pois etuosalta jotta poni olisi myös alkanut liikkua pyöreämpänä. Laukkaverryttely hoidettiin ensimmäisen puomitehtävän yhteydessä. Tämä käsitti 17 metrin suoran linjan pikkukavaletilta toiselle, ja tavoitteena oli saada väliin ensin viisi ja myöhemmin kuusi laukkaa. Aloituskierros oli oikea, ja Elmo lähti laukkaamaan hyvin eteen mutta kovin pitkänä. Heti ensimmäisen puomin jälkeen laukka kuitenkin putosi yllättäen pois. Näitä ravilleputoamisia tuli puomilinjalla vielä monta kertaa lisää, ja pääsimme koko linjan läpi laukassa vain jos posotimme menemään pitkänä eteenpäin. Tämä oli sitä sujuvaa viiden askeleen laukkaa, mutta jos yritin yhtään lyhentää laukkaa kuuteen askeleeseen pudotti Elmo raville saman tien. Myös kulmissa poni oli herkästi putoamassa raville, ja kun patistelin sitä raipalla pysymään laukassa tuli vastaukseksi napautukseen vähän pukkiakin. Ope ohjeisti tekemään pidätteet ja lyhentämään laukkaa istunnan avulla eikä niinkään ohjalla, mutta loppujen lopuksi ei oikeassa laukassa onnistuttu menemään puomiväliä kuudella askeleella. Ope tuumasi Elmon olevan kovin herkkä sille jos ratsastajan paino keikahtaa vähänkään oikealle, eli ehkä oikean kierroksen ongelmissa oli
pohjimmiltaan kyse tästä.
Vasemmassa laukassa Elmo pysyi paremmin, ja saimme mentyä saman 17 metrin linjan sekä viidellä että lopulta kuudellakin laukalla. Kuusi laukkaa onnistui heti kun maltoin istua satulassa loppuun asti enkä lähtenyt ollenkaan heittäytymään ponin edelle siinä vaiheessa kun viimeinen askel alkoi näyttää ahtaalta. Tähän suuntaan vaan laukka pääsi helposti vaihtumaan vääräksi mikäli Elmo loikkasi kavaletin yli kovin kaukaa.
Jatkoimme laukan säätelyn parissa myös lopputunnin. Hyppäsimme vielä kolmen ristikon linjaa, jolla välit olivat 17 metriä (viisi laukkaa) ja 14 metriä (neljä laukkaa). Vitsi oli siinä että viiden laukan väli oli hieman ahtaampi kuin neljän, eli ensimmäiseen väliin piti ottaa kiinni ja jälkimmäiseen väliin taas piti laukan hieman venyä eteen. Kierros oli nyt oikea, mutta Elmo ei enää pudotellut raville vaan laukassa oli koko ajan mukava imu eteen ja poni oli nyt mielestäni lyhyemmän ja ryhdikkäämmänkin oloinen. Viiden askeleen väliin olisi laukkaa voinut lyhentää vielä hiukan lisää, mutta noin muutoin suoritimme tehtävän oikein mallikkaasti. Neljän laukan väli oli helppo ratsastaa kun sai antaa Elmon sujua eteen. Haastavammaksi homma muuttui kun vaihdettiin suuntaa, sillä linja alkoi nyt neljän askeleen välillä jonka jälkeen laukkaa piti saada lyhennettyä. Saimme kyllä toivotut askelmäärät joka kerta lukuunottamatta yhtä 5+5 askeleen kierrosta, mutta viimeiselle esteelle mentiin ahtaasti pohjaan ja lisäksi kiemurtelulla tilaa hakien, eli laukkaa piti saada vielä paremmin kiinni ja lyhenemään. Yritettiin tätä aika monen toiston verran, mutta vasta aivan viimeisellä kierroksella laukka oli sellaista että viideskin askel mahtui mukaan luontevan oloisesti.
Laukkaa ei siis Elmon kanssa päässyt varsinaisesti hienosäätämään, mutta täytyy olla tyytyväinen siihen että nihkeän alun jälkeen jonkinlainen lyhentäminenkin onnistui ja vaihteita löytyi lopulta enemmänkin kuin yksi. Elmo meni esteille kivan reippaasti, joten varsinaista laiskuutta ei tänään ponissa ollut vaan sillä oli aivan oikea tekemisen meininki. Vaikka tällä kertaa alku olikin vähän kankea ja hankala niin käynnistyttyään meno oli varsin mainiota, joten tunnin jälkeen olin jälleen vannoutunut Elmo-fani. On se vaan niin kiva!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti