lauantai 19. maaliskuuta 2016

Viikonloppuleiri Pudasjärvellä, 3. tunti: Esteitä ja FilmMe

Toisen leiripäivän aamutunnilla jatkoimme esteharjoituksia. Ope jakoi minulle Alman, joka taitaa olla varmuutensa ja helppoutensa vuoksi tallin suosituimpia hevosia. Rodultaan Alma on hassu suokin ja lämppärin risteytys, ja 2012 leirillä tutustuin Almaan maastoreissun verran. Nyt sitten pääsin kivaksi kehutulla Almalla hyppäämäänkin. Tällä tunnilla käytin myös ensimmäistä kertaa FilmMe-videointia. Alkutunnista en nähtävästi osannut vielä painella nappia oikeaan aikaan, joten yksittäiset tehtävät jäivät suurimmaksi osaksi kuvaamatta, mutta lopputunnin molemmat radat tulivat onnistuneesti kuvatuiksi.

Verryttelimme ravissa ja laukassa ylittäen pääty-ympyröillä maapuomit. Alma liikkui itse eteen ja oli perusreipas, mutta eilisen Piikulla hyppäämisen jälkeen tämä hevonen tuntui kyllä hyvinkin tasaiselta ja rauhalliselta. Jarrut ainakin toimivat huomattavasti paremmin. Hypyt aloitimme jumppalinjalla, jolle tultiin sisään ravissa. Linjalla oli ristikko, pysty ja okseri yhden ja kahden laukan väleillä, ja hyppäsimme tätä muutaman kierroksen. Alma meni sujuvasti mutta maltilla, eli homma oli hanskassa. Ainoa pieni kauneusvirhe oli se, että Alma laskeutui okserilta sitkeästi väärässä laukassa, joten seuraavassa kaarteessa jouduin sitä heti jarruttelemaan laukan korjaamiseksi.

Hyppäsimme yksittäisenä tehtävänä myös kaarevaa linjaa ristikolta vesimattoesteelle. Linjalle tuli tilanteesta riippuen 4 tai 5 laukkaa. Alma meni pääsääntöisesti viidellä, mutta kerran kävi niin, että en ottanutkaan sitä välissä tarpeeksi kiinni. Odotin vesimatolle vielä viidettä askelta, sillä olimme aika kaukana. Alma kuitenkin ponkaisi jättiloikan jättäen viimeisen askeleen pois, mutta onneksi sen hypyssä oli helppo olla mukana eikä tasapainoni pahemmin horjunut tällaisesta yllätysloikastakaan. Tämän jälkeen aloin ratsastaa kaarevan linjan huolellisesti hieman laajempana sekä pitää laukkaa paremmin kasassa.

Lopuksi mentiin päivän tehtävät lyhyenä ratana. Rata alkoi jumppasarjalinjalla, edelleen ravissa lähestyen. Tämän jälkeen vaihtui suunta lävistäjäokserilla, jonka jälkeen oli pitkä laukkapätkä ristikko-vesimattolinjalle. Lopuksi tuli vielä toinen kaareva linja okserilta sokeripalapystylle. Ensimmäisellä ratakierroksella esteet olivat ristikoita lukuun ottamatta noin 70-80 cm. Jatkoimme Alman kanssa tasaisen varmaa suorittamista, eikä radassa ollut mitään muuta ongelmaa kuin edelleen väärät laukat. Näitä joutui korjailemaan päädyissä ravin kautta, mistä tuli pieniä rikkoja rytmiin. Kehuja sain erityisesti kaarevien linjojen huolellisesta ratsastuksesta suunniteltuihin askelmääriin. Toisella ratakierroksella esteet olivat hieman korkeampia, noin 80-90 cm. Tämä meni edelleen mukavasti, ja oikeastaan vielä edellistä rataa sujuvammin, sillä nyt Alma otti paremmalla prosentilla myötälaukat eikä kaikissa kaarteissa tarvinnut käydä ravissa.

Tunnista jäi tosi hyvä mieli, kun yhteistyö vieraan hevosen kanssa toimi esteillä näin mainiosti. Alma oli juuri niin mukava esteratsu kuin oli kehuttu, ja sen kanssa oli rentoa hypätä. Ponnistuspaikat löytyivät vaivattomasti, kun hevosella oli sopivasti omaa imua ja samalla kuuliaisuutta. Mikäpä on tällaisella hypätessä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti