Oli varmaan täysin älyvapaa idea tunkea mukaan ylimääräiselle tunnille päivänä jolloin lämpötila paukkui lähes 30 asteessa, mutta kannatti mennä kuitenkin. Tunnilla oli kaikkiaan vain kuusi ratsukkoa, ja pääsin jatkamaan heti tuoreeltaan Dillen kanssa työskentelyä. Vaikka eilinen tunti loppujen lopuksi sujuikin ihan kohtalaisen mukavasti jäi oma sähläämiseni harmittamaan siinä määrin että oli ehdottoman hyvä päästä yrittämään saman tien uudestaan.
Tänään ohjelmassa oli etu- ja takaosakäännöksiin johdatteleva tehtävä jossa ympyrää pienentäen ja samalla takaosaa ulos/sisään väistättäen pyrittiin pikkuhiljaa kohti etu/takaosakäännösmäistä liikettä. Jakaannuttiin työksentelemään kahden ratsukon ympyröille, joilla vuorotellen toinen teki väistötehtävää keskellä ja toinen työsti ravia isommalla ympyrällä. Aloituskierros oli oikea ja väistätettiin oikealla pohkeella takaosaa ulos samalla etuosaa pienemmälle ja pienemmälle ympyrälle kääntäen. Tähän suuntaan Dille kyllä väisti pohjetta melko näppärästi, mutta etuosa ei alkuun ollut ihan hallinnassa vaan tahtoi karata liikkeestä. Tuntumaa oli tehtävän aikana hankala pitää pehmeänä, ja seurauksena olikin vähän jännittynyt ja väärinpäin kulkeva poni. Asetus oikealle ei myöskään ollut vielä tässä vaiheessa lainkaan läpi. Ope sai muistutella että oikean käden tehtävä käännoksessä on vain asettaa ja tarvittaessa johtaa etuosaa, sillä taas oli sisäkäsi vähän väliä tekemässä ylimääräisiä ohjasotteita. Kunhan sain väistöjen välillä ratsastettua asetusta läpi ja Dille alkoi tätä kautta myödätä niskasta tuli väistöissä/käännöksissä etuosa pikkuhiljaa paremmin hallintaan ja aina pari askelta kerrallaan saatiin ihan pätevää takaosan väistöä etuosan ympäri.
Väistötehtävän aloitus oli aika nihkeää ja jännittynyttä.
Pikkuhiljaa tehtävä alkoi sujua paremmin ja takaosa väistää etuosan ympäri.
Isommalla ympyrällä ravatessa yritin pitää eiliset opit mielessä asetusta oikealle pyytäessäni sekä vasempaan kierrokseen ulkolapaa kontrolliin etsiessäni. Ihan samoilla nikseillä homma lähtikin toimimaan, eli kärsivällisellä asettamisella ja myötäyksen palkitsemisella oikeassa kierroksessa sekä topakoilla ulkoavuilla vasemmassa kierroksessa. Yritin keskittyä myös parempaan apujen rauhoittamiseen ponin liikkuessa hyvin ja pyöreänä. Pohkeella kyllä sai muistutella näissäkin hetkissä jottei ravin energia ihan hiipunut.
Takaosan väistätys vasemmalla pohkeella oikealle oli odotetusti hankalampaa kuin päinvastaiseen suuntaan, ja edelleen tuli niin käteen, pohkeeseen kuin istuntaankin liikaan jännitystä. Olin kuitenkin iloisesti yllättynyt siitä että tähänkin suuntaan saatiin joitakin askeleita ihan onnistunutta väistöä etuosan ympäri, jopa niin että Dille myötäsi liikeessä niskastaan ja pyöristyi tuntumalle.
Ravissa koettiin ihan mukavia hetkiä heti kun asetus oikealle alkoi toimia.
Aina yhtä lysyssä.
Tunnin loppupuolisko mentiinkin sitten tehtävän takaosakäännösversiota eli takaosan väistätystä voltilla sisään ja tästä pikkuhiljaa etuosan kääntämistä muutamia askeleita takaosan ympäri. Isolla ympyrällä puolestaan työstettiin laukkaa. Aloitettiin taas oikealle, joka oli nyt vaikeampi suunta vasemman pohkeen ollessa väistättävä pohje. Aluksi yritin tehdä tehtävästä liian vaikean menemällä saman tien ihan pienelle voltille, mutta kun ope ohjasi ratsastamaan väistöä hieman isommalle ympyrälle alkoi ihan kelvollisia ristiaskeleita löytyäkin. Sisäpohje tosin työntyi taas ainakin puoli metriä liian eteen, mikä videollakin näkyy hyvin selvästi. Ei ehkä kovin pitkälle päästy varsinaisen takaosakäännöksen suhteen vaan jäätiin väistön/sulkutaivutuksen asteelle, mutta pääasia että tosiaan onnistuneita väistöaskeleita saatiin tähän molemmille hankalaan suuntaan. Hetkittäin löytyi väistössä jopa pyöreyttä. Takaosakäännöstehtävä vasempaan kierrokseen puolestaan oli mielestäni päivän onnistunein väistöversio, sillä pääsin nyt ratsastamaan hieman kevyemmin avuin ja Dille väisti rentona ja kuuliaisesti. Taisipa siinä olla joku askel jo ihan kääntymistä takaosan ympärikin.
Oikean pohkeen väistöä / takaosakäännöstä vasemmalle.
Tässä näyttäisi olevan ihan oikeaa ideaa takaosakäännöksen suuntaan.
Laukassa Dille teki eilisen tapaan todella hienosti töitä ja hakeutui pyöreäksi kun vaan sitä vähänkään pyysin. Luulen että Dillellä on vielä hieman rajoittunut kyky kantaa itseään niin että sen yrittäessä laukassa pyöristyä ja koota meinaa liike helposti hidastua. Pohkeella saikin olla hyvin topakasti kannustamassa aktiivisen liikkeen ylläpitoon. Helppo ja mukava oli kuitenkin laukkaa ratsastaa ponin pyrkiessä tekemään asiat ihan oikein. Ope kehotti jättämään Dillelle vähän enemmän omaa vastuuta liikkumisestaan niin etten koko ajan varmistele muotoa sisäkädellä siinä vaiheessa kun jo rentona ja pyöreänä mennään. Tuntuma siis tasaisena hiljaa ja ulkopohje vaan ylläpitämässä laukan pyörivyyttä eteen.
Laukassa Dille meni tänäänkin hienosti.
Ravattiin vielä pieni hetki loppuverryttelyksi, ja tässä sai hetken aikaa taas etsiä uudestaan oikeita nappeja mutta niiden löytyessä liikkui Dille ravissakin oikein mukavasti. Asetus oikealle toimi hyvin ja poni oli kahden pohkeen ja ohjan välissä ihan eri malliin kuin alkutunnista. Opeltakin tuli kehuja nätistä menosta. Ylipäänsä olimme kuulemma onnistuneet tänään hyvin. Olin itse samaa mieltä ja totesin että siinä missä eilen esitimme hyviä pätkiä oli tänään näitä hyviä pätkiä enemmän. Mielestäni onnistuin myös hieman vähentämään ylimääräistä häsläystä ja ratsastamaan eilistä keskittyneemmin ja paremmin ajatuksen kanssa. Siinä mielessä tavoitteessani osaksi onnistuin, vaikken tietenkään vielä kaikkia älyttömyyksiä pystynytkään karsimaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti