Pudasjärven leiri, viides päivä

Leiriviikon viimeinen päivä koitti valitettavan pian. Täydellä ohjelmalla kuitenkin mentiin vielä viimeinenkin päivä, sillä aamulla ratsastettiin koulutunti ja iltapäivällä leirikisat sekä koulu- että estepuolella. Hetken harkitsin koulukisaan osallistumista, mutta kun en viikon aikana ollut ehtinyt löytää ratsua jonka kanssa olisin kouluradalle kehdannut mennä niin jätin tämän osuuden välistä ja osallistuin ainoastaan estekisaan.

Aamun koulutunnilla joka tapauksessa harjoiteltiin kouluohjelman (K.N. Special) osia, ja sain alleni ihan mielenkiintoisen ratsun eli valtavan kokoisen Tarkur-ruunan. "Tarmo" on jo 19-vuotias herrasmies joka on nuorempana kisannut koulua kansallisella tasolla, joten varsin osaavasta hevosesta on kyse. Säkäkorkeus lienee Tarmolla jossain 175 cm paikkeilla eli noin 20 cm korkeammalla kuin tällä kuskilla on pituutta. Tuolilta pääsin kuitenkin kiipeämään satulaan.

Mentiin alkutunti maneesissa kun ajateltiin että siellä olisi oikean kokoisella radalla kirjainten kanssa helpompi harjoitella rataa, mutta alkuverkkojen jälkeen siirryttiin ulkokentälle pois maneesin kastelun tieltä. Tarmo oli vähän tahmo mutta kyllä se reagoi pohkeeseen eli ei ihan mahdoton jumi kuitenkaan. Kovasti sain kyllä tehdä töitä, ja tämä taisikin olla minulle viikon rankin tunti kun Tarmoa sai olla koko ajan hoputtelemassa liikkumaan reippaammin. Isoksi puokiksi Tarmon liikkeet olivat oikein pehmeät ja miellyttävät istua, mutta jostain syystä ryhtini painui Tarmon kyydissä ihan lysyyn.

Mentiin alkuverryttelyksi loivaa kiemuraa ja ympyröitä kevyessä ravissa sekä testailtiin molemmat laukat. Kuten sanottua Tarmo olisi saanut liikkua energisemmin, mutta se oli suhteellisen helppo asettaa ja taivuttaa ympyröillä. Ihan turpa taivaissa ei kuljettu vaan sellaisessa pitkähkössä mutta ihan miellyttävässä muodossa jonkin verran turpa luotiviivan edessä niin että sopiva tuntuma oli helppo säilyttää ja ohjasavuilla oli helppo vaikuttaa hevoseen. Kuolain tuntui elävän hevosen suussa aika paljon. Pohjetta sai käyttää paljon ja turhan usein sorruin kantapäällä kaivamiseen niin että polvi ja kantapää nousivat ylös, ihan kuin jalkani eivät jo muutenkin olisi aivan liian lyhyet näin isolle hevoselle. Huomasin myös että en saanut lonkkia tarpeeksi auki istuakseni hyvin Tarmon koulusatulassa, vaikka ei hevonen edes mikään mahdottoman leveä ollutkaan.

Alkuverkkaa maneesissa. Kädet leviää, polvi puristuu satulaan.

Verryttelyä laukassa ja huono ryhti.

Kentällä mentiin sitten kouluohjelman osia, muistaakseni ensin keskiravilävistäjää ja ravivoltteja. Tarmosta kyllä irtosi jotain pidennystä keskiraviin, ainakin siellä oli kamalan hankala istua kyydissä. Ympyröillä pyöristyi kivasti vaikka pitkässä muodossa mentiinkin edelleen. Seuraavaksi treenailtiin kuviota ravivoltti-käyntiinsiirtyminen-käyntiä kentän keskelle ja pysähdys-käyntiä-harjoitusraviin-laukannosto lyhyeltä sivulta-laukkaympyrä-laukkalävistäjä. Tämä suoritus näkyy videolla. Tahmeaa liikkumista, ja pysähdyksessä hevonen kiskaisee ohjat kädestä.  Laukka nousee ihan tottelevaisesti vaikka velton näköisesti. Lävistäjällä tipahti vähän turhan aikaisin raville. Muoto näyttää ajoittain ihan kivalta mutta kuski istuu ihan kamalassa lysyssä ja polvi-kantapääakseli nousee ylös. Hännän huiskinta johtuu enimmäkseen paarmoista.

Tarmolla oli mukava ratsastaa vaikken sitä kunnolla liikkumaan saanutkaan, selvästi tunsi että alla on hevonen joka kyllä osaisi vaikka mitä kunhan vaan ratsastaja osaisi pyytää ja ennen kaikkea saisi sen liikkumaan pohkeen edessä. Epäilemättä sellainen hevonen joka toimii oikein heti kun itse tekee oikein. Harvoin tulee ratsastettua näin isolla ja osaavalla hevosella, joten oli ihan virkistävää vaihtelua kun omat ratsuni tuppaavat olemaan aina niitä "poneja ja putteja". Jos olisin mennyt Tarmolla jo aiemmin viikon aikana niin olisinpa saattanut jopa harkita osallistumista leirikisojen K.N. Specialiin sen kanssa.


Iltapäivälla vuorossa olivat sitten leirikisat. Esteille otettiin arvosteluksi A.1.0 joten aikaa ei ratsastettu, ja jokainen sai hypätä radan valitsemassaan korkeudessa. Sain kuin sainkin ratsukseni estetykki Millan, ja estekorkeus meillä oli 60-70 cm. Verkassa hypättiin ensin kertaalleen pientä ristikkoa, sitten pari hyppyä kisakorkeudessa olevalle pystylle ja kisakorkeudessa olevalle okserille. Milla kuumui sen verran että ohjia käteen ottaessa se oli heti pomppimassa laukassa eteenpäin. Kuskin huutaessa "este" alkoi poni melkein keulia. Verkkaesteille Milla tuli tosi terävän ja säpäkän oloista laukkaa, lyhensi helposti ja oli kaikinpuolin niin esteratsua että. Verkkahypyt sujuivatkin ongelmitta.

Verkkahyppy okserille. Ranne menee ihan mutkalle.

Omaa vuoroa odotellessa alkoi ihan jännittää, enkä oikein tiedä mikä siinä jännitti kun alla oli niin varma ratsu eivätkä esteetkään olleet huiman korkeita. Kai se oli se kisatilanne ja kisafiilis vaikka nämä vain tällaiset leikkikisat olivatkin. Pieni jännitys teki varmaan sen että en ratsastanut ihan parhaalla mahdollisella tavalla, mutta selvisimme radasta ihan kunnialla ja virhepisteittä koska tokihan Milla ylitti esteet helposti. Video radasta löytyy alla.

Ekalle esteelle ihan hyvä hyppy, pikkaisen lähelle ja Milla rupesi sähläämään laukanvaihtoa juuri esteen alla. Alas tultiin väärässä laukassa mutta vaihtui lennosta oikeaksi. Kaareva linja oli sopiva seitsemällä askeleella kun siellä oli se vaihtokin mukana, ja hyppy kakkosesteenä olevalle okserille oli sujuva. Alas tultiin taas väärässä laukassa mutta vaihtui taas lennosta. Kolmoselle tultiin isolla kaarteella, ja tässä tuli ensimmäinen moka kun ponnistuspaikka ei sattunut ihan ideaaliksi ja itse olin lähdössä hyppyyn liian aikaisin Millan ottaessa vielä pienen lisäaskeleen esteen juureen. Tästä meni pasmat sen verran sekaisin etten ollut hereillä ottamassa laukkaa kiinni niin että olisi tultu linja neloselle kuudella laukalla, vaan viidellä tultiin ja hyppy neloselle lähti kaukaa niin että jäin pikkaisen jälkeen. Vitosesteelle ratsastin taas ison tien, ja videolla näkyy hyvin kuinka olin esteelle tullessa tuuppaamassa hevosta ihan liikaa eteen. Kieltoherkällä hevosella tällainen tuuppaaminen (ylävartalo edessä ja eteenajo esteelle) voisi olla kohtalokasta, mutta Milla meni kiltisti yli. Suunnan tiedotus hevoselle esteen päälle oli tässä kohtaa onnistunutta ja laukka vaihtui halutusti. Viimeiselle suoralle linjalle kävi vähän samanlainen kämmi kuin kolmos-neloslinjalle, olin kutosesteellä taas menossa hyppyyn ennen hevosta joka ottikin vielä pikkuaskeleen. Alkuperäinen suunnitelma oli ratsastaa väli viidellä askeleella, mutta neljällä mentiin kun en muistanut ottaa kiinni, ja hyppy seiskaokserille lähti hitusen turhan kaukaa mutta olin nyt hyvin mukana hypyssä.

Hyppy radan ensimmäiselle ja pienimmälle esteelle.

Vitosesteen päällä ollaan hyvin kääntymässä vasemmalle.

Jälkeenpäin videolta katsottuna rata näyttää itse asiassa paljon paremmalta kuin miltä se tuntui, mutta omat sähläilyt (sukeltamiset ja esteelle tuuppaaminen) jäivät harmittamaan. Ainakin osaksi nämä menevät kisajännityksen piikkiin, joten ei muuta kuin lisää kisaratoja alle jotta pystyy kisatilanteessakin ratsastamaan yhtä hyvin kuin treeneissä. Milla oli joka tapauksessa taas ihan superhieno, ja hyppäsipä se muuten vielä Noran kanssa 95 cm radan puhtaasti. Kaikki estekisaajat suorittivat ratansa puhtaasti, joten ruusuke tuli kotiinviemisiksi jokaiselle.

Kisojen jälkeen oli vielä tekemistä radan purkamisessa, hevosten hoidossa ja laitumelle viennissä, mutta sitten oli leiri ohi ja aivan liian pian minun mielestäni. Hevoset pääsivät ansaitusti viettämään laidunlomaa yli kuukaudeksi, ja tuntuipa ihan haikealta jättää Rada ja Milla laitumelle ja lähteä itse kotiin. Leiri oli erinomaisen onnistunut ja hauska kiitos loistavan leiriporukan, mukavien hevosten, kivan open ja hyvien puitteiden. Lähden ensi vuonna ehdottomasti uudestaan jos vain Pudasjärvelle taas leiri järjestyy, ja saman porukan kanssa toki mielelläni leirille muuallekin.