Haastavaa laukanvaihtotreeniä puomeilla ja kavaleteilla

Heti leirin loputtua olikin taas vuorossa tunti omalla tallilla. En alkuun ollut kovin riemuissani kun kohdalleni oli merkitty Lore, mutta kun pian selvisi päivän ohjelmassa olevan puomeja ja kavaletteja niin olinkin ratsuun oikein tyytyväinen. Kentälle kasattiin neljä estettä pituushalkaisijan suuntaisesti, joten päättelin teemana olevan laukanvaihtotehtävät ja olin entistäkin tyytyväisempi.

Tunti aloitettiin käyntiverryttelyllä ratsasten viisikaarista kiemurauraa ja ylittäen joka kaarella puomi kentän keskellä. Samalla taivuteltiin hevosia molempiin suuntiin. Samaa kiemuraa tultiin pian myös kevyessä ravissa. Lorea sai hieman hoputella eteenpäin, ja ehdinkin jo luulla helteisen sään nuuduttaneen sen. Taipumiseen jäi toivomisen varaa, ja kaarteiden ratsastus tuli liikaa sisäohjasta vetäen ja ulkoavut unohtaen, joten ulkolapa tahtoi olla hieman karkuteillä.

Verryteltiin vielä laukassa ja tähän askellajiin Loresta löytyikin ihan kivasti virtaa. Mennä viiletettiin kuitenkin aika pitkää laukkaa johon ei hirveästi säätövaraa tuntunut löytyvän. Yleensä niin herkkä Lore tuntui tänään tosi vahvalta edestä. Laukassa ylitettiin yksittäisiä puomeja ratsastaen pitkältä sivulta puoliympyrä vastakkaiselle sivulle ja kentän keskellä puomin yli. Laukan huonosta säädeltävyydestä huolimatta askel sattui puomeille ihme kyllä juuri sopivasti, ainakin siihen asti kunnes ope käänsi huomionsa meihin. On se kumma miten open katse saa helposti ramppikuumeen päälle, ja niin sitten räpiköitiin pari kertaa puomille ihan juureen ja seuravaaksi ihan liian kauas. Puomia ylittäessä tahtoi ongelmana olla tuttu taipumukseni suuresti liioitella myötäystä, ylävartalolla ja kädellä ikään kuin hyppäsin esteen yli vaikka siinä puomilla voisi kyllä pysyä ihan perusistunnassakin eikä sitä ohjaa tarvitsisi heittää niin voimakkaasti pois.

Laukanvaihtotehtävät aloitettiin yksittäisestä kiemurauran ensimmäisestä kaaresta tullen puomille oikeassa laukassa ja vaihtaen keskihalkaisijalla puomin päällä vasempaan laukkaan. Helppoa paperilla mutta ei käytännössä. Eipä vaihtunut laukka ja ope kehottikin tulemaan puomille paljon enemmän vinottain. Seuraavalla kierroksella oli mukana jo enemmän yritystä eli ratsastin puomille ohjeen mukaan vinottain mutta edelleenkään ei laukka vaihtunut. Laukassa olisi kuulemma saanut olla enemmän terävyyttä ja poweria, nyt tultiin turhan pitkänä. Seuraavaksi tehtävään lisättiin pieni ristikko, jolle tehtiin loiva kaarre puomin jälkeen vasemmassa laukassa ja jolta laskeuduttiin taas alas oikeassa laukassa (kuva). Nyt vaihto oikeasta vasempaan onnistui puomin päällä (jes!), mutta ristikolta ei enää vaihtunutkaan takaisin. Tie ristikolle ei ollut aivan ideaali vaan vinommin olisi saanut tulla. Jos oikein muistan niin tultiin tätä vielä toinen kierros ja samalla tuloksella, eka vaihto onnistui mutta toinen ei. Lore tuntui laukassa edelleen melkoisen vahvalta edestä, kiskoi kuskia etunojaan ja lyhennettyä ei laukkaa saanut hevosen vain roikkuessa kuolaimella pidätteitä vastaan. Laukan korjaus ravin kauttakin tahtoi ottaa aikansa kun ei heppa olisi siirtynyt raviin.

Viimeisimpänä kuviona ei (onneksi) tultu viisikaarista kiemuraa laukassa vaan helpotetumpi versio, eli edellisen tehtävän kuvio kahteen suuntaan aloittaen oikeasta laukasta ja päättäen oikeaan laukkaan (kuva). Keskihalkaisijalla ylitettävänä oli ristikko (kuvassa 1 ja 4), pikkupysty (2) tai toisesta päästä nostettu maapuomi (3). Kaarteet ja vinot lähestymiset oikeassa laukassa onnistuivat siinä määrin nappiin että laukka vaihtui vasemmaksi sekä ykkös- että kolmoskavaletilla, mutta vasemmasta oikeaksi vaihto kakkosella ja nelosella ei edelleenkään onnistunut. Pari sakkokierrostakin mentiin mutta edelleenkään ei vasen vaihtunut oikeaksi. Vikana oli epäonnistunut kaarre vasemmassa laukassa niin etten saanut käännettyä tarpeeksi napakasti ulkopohkeella vaan jäin kavaletille kaartaessa roikkumaan vasempaan ohjaan ja taivuttamaan hevosen päätä vasemmalle näin rajoittaen sen mahdollisuuksia vaihtaa oikeaan laukkaan. Usein tiesin jo ennen puomia että pieleen meni hevosen liiratessa oikea lapa edellä ja nenä vasemmalle vedettynä. Silloinkin kun kaarre ja lähestyminen olivat vähän onnistuneempia ei laukka vaan vaihtunut. Ei sitten jääty hinkkaamaan loputtomiin vaan ope totesi että kokeillaanpa uusiksi ensi viikon estetunnilla (jonka tosin tätä kirjoittaessa tiedän jäävän välistä sillä tunnin jälkeen lauantai-iltana äityi kahden viikon kurkkukipuni ja pikkunuhani vihdoin kunnon kuumeflunssaksi). Onneksi sentään toiseen suuntaan vaihdot onnistui mutta jäi kyllä kaivelemaan kun ei vasemmasta laukasta oikeaan saatu yhden yhtä onnistunutta vaihtoa. Toivotussa laukassa esteeltä laskeutuminen on kyllä meikäläisen ikuinen kompastuskivi, joten sitä sietääkin treenata ja paljon.