Ope oli jakanut tänään hieman yllätyksellisiä ratsuja, ja minä olin yksi yllättyjistä kun kohdalleni oli merkitty Tara. Tara on keväällä tallin muonavahvuuteen liittynyt pikkuinen vuonohevonen, joka on aiemmin toiminut vaellus- ja terapiaratsuna ja nyt menee lähinnä lasten tunteja sekä opettelee kouluratsastuksen saloja. Osaamistaso ei Taralla ole vielä kovin korkea, ja sivusta katsottuna Taran periaate vaikuttaisi olevan "vauhti ratkaisee ongelmat" eli meno kiihtyy silloin kun ei oikein jaksa, viitsi tai ymmärrä. Ope kommentoi tunnin alkuun että Taralta ei tietenkään voi mitään helppo A -tason menoa odottaa, mutta sen kanssa voi hakea onnistumisia sillä tasolla kuin sille tällä hetkellä on mahdollista. Tekisi kuulemma Taralle hyvää että vaaditaan välillä asioita vähän tarkemmin.
Aloitettiin työskentely hevosten taivuttelulla ympyröillä käynnissä ja ravissa. Tara tuntui vähän roikkuvan ohjalla ja ympyröillä kaatui aika lahjakkaasti sisäänpäin. En oikein löytänyt tähän mitään toimivaa lääkettä. Käynnissä sain ehkä hieman taivutettua sisäpohkeen ympäri mutta ravissa ei sitten sitäkään. Ope kehotti ratsastamaan ravia eteen ja aktiivisemmaksi ja hakemaan tätä kautta myös parempaa suoruutta. Tämä olikin parempi ratkaisu kuin antaa ponin hiippailla ja kiemurrella apuja karkuun. Tässä vaiheessa tuntia sai tosiaan vielä pyytää Taraa liikkumaan aktiivisemmin, kun taas tunnin loppupuoli meni enemmän jarrutellessa.
Verryttelyn jälkeen siirryttiin ratsastamaan avotaivutusta/etuosan uralta kääntämistä. Pitkän sivun alkupuoli tultiin avoa käynnissä, tästä suoristus ja toiseen päätyyn ravityöskentelyä. Aivan ensimmäisen avoyritelmän ajan Tara tuntui olevan ihan pihalla siitä mitä haetaan, mutta sitten palaset loksahtivat siinä määrin kohdalleen että liikuttiin jokseenkin oikeaoppisesti kolmella uralla. Toki varsinainen taivutus jäi puuttumaan, mutta pääasia että etuosan siirto onnistui niin että mentiin suhteellisen suoralla rungolla kolmea uraa. Tämä olikin ehkä tunnin parhaiten onnistunut asia. Puolieroja en havainnut vaan tehtävä onnistui yhtä hyvin molempiin suuntiin. Ravissa ei ihan samaan päästy, vaan Tara pääsi vähän karkaamaan alta enkä itse saanut ajoitettua apujani oikein.
Ravityöskentelyssä ympyröillä jatkui sisäkyljelle kaatuminen. Ope kehotti ratsastamaan ravin sisällä siirtymiä lyhyemmästä askeleesta pidempään ja sitä kautta hakemaan takajalkoihin vähän enemmän koukistusta. Taralla kun ei takajalkojen työskentely ole vielä kovin kehittynyttä vaan lähinnä se laahaa kinttuja perässään. Jotain eroja onnistuinkin saamaan aikaan, tosin ravin lyhennys johti helposti siihen että Tara otti väliin käyntiaskeleen tai pari. Tästä päästiin eroon kunhan muistin pitää myös pohkeet mukana askelta lyhentäessä. Joka tapauksessa ravin isommaksi kasvattaminen tuntui helpommalta, ja ehkäpä tunnin parhaita raviaskeleita esitimme silloin kun pääsin lyhyestä ravista ratsastamaan eteen. Tällöin Tara tuntui liikkuvan reippaasti ja aktiivista ravia mutta kuitekin avuilla ja pidätteitä kuunnellen. Muutoin meno tahtoi helposti olla sitä että pidätteiden kuuntelu tarkoitti hiippailua ja eteenliikkuminen päätöntä porhaltamista ilman kontrollia.
Avotaivutustehtävän aikana sain myös kehotuksen olla tarkkana käynnistä raviin siirtymisissä. Tara kun kuulemma tuppaa olemaan näissä todella hidas avuille ja lähtee raviin täysin ilman takaosaa. Käsittääkseni onnistuin terävät siirtymiset -tavoitteessa ihan kohtullisen hyvin, vaste apuun tuli kyllä pienellä viiveellä ja mietiskellen, mutta sitten kun vaste tuli käynnistyi ravi ihan terävästi eikä laahaten. Tämä vaati alkuun kevyttä avitusta raipalla, ja myöhemmin napakoita pohjeapuja. Samalla sai olla tarkkana jottei Tara painunut pitkäksi ja matalaksi roikkumaan ohjalle.
Tunnin turhauttavimmat hetket koittivat laukkatyöskentelyn myötä. Tehtävänanto oli niinkin helppo kuin nostaa laukka avotaivutuksen jälkeen ja työskennellä pääty-ympyrällä. Tuskaa tuottivat erityisesti ne nostot. Tara kuulemma osaa jo nostaa laukan ihan kohtalaisen hyvin, mutta minä en onnistunut koko tunnin aikana kommunikoimaan sille sellaisia apuja että laukka olisi noussut ilman kamalaa ajamista. Kuvio oli siis laukka-avut -> kiitoravi -> kuski pomppii mukana ja heijaa vartalolla epätoivoisesti "nosta, nosta" -> lisää kiitoravia -> kovakouraista jarruttelua hitaampaan raviin -> uusi yritys samalla lopputuloksella. Todella rumaa ja ikävää. Ilmeisesti en itsekään ihan tarpeeksi uskonut siihen että laukka nousee nätisti, vaan olin ajamismentaliteetilla liikkeellä. Kyllä sieltä kiitoravista aina lopulta se laukkakin nousi, mutta yleensä tämä vaati raipalla auttamista. Yritin ehtiä äänellä ja taputuksella Taraa kehumaan aina kun se laukkaan onnistui näin kamalasta nostoyrityksestä pääsemään. Laukka itsessään oli vähän holtittoman oloista sekin, ja istuntapalikoita oli hankala löytää kohdilleen. En päässyt oikein rennosti istumaan laukan mukana missään vaiheessa.
Loppuverkassa Tara vipelsi ensin kiitovaihteella eikä tahtonut kuunnella pidätteitä. Pikkuhiljaa sain sitä kuitenkin rauhoittumaan, jolloin ravi vaikutti itse asiassa aika hyvältä siinä mielessä että liikuttiin reippaasti eteenpäin mutta poni oli ainakin suunnilleen kontrollissa ja vastasi myös pidätteisiin. Vasemmalle Tara meni kaulasta liikaa linkkuun, ja kovasti linkussa vasemmalle olin itsekin. Ope kehotti vaihtamaan asetuksen ulos oikealle, ja tätä kautta saatiin Taraa suoremmaksi ja kuskikin istumaan paremmin keskellä hevosta. Tara vaikutti tässä vaiheessa olevan ihan mukavasti kuulolla, ja ope totesikin että kovasti Tara yrittää ymmärtää että mitäs tämä on kun ei saakaan humputella ihan miten sattuu mutta ei vielä ihan osaa tarjota oikeita asioita.
Laukannostoista jäänyt huono fiilis latisti aika lailla koko yleiskuvaani tunnin sujumisesta. Ehkä Taran kanssa olisi pitänyt enemmän iloita niistä pienistä onnistuneista asioista kuten toivotunlaisesta etuosan siirrosta sekä siitä että lopussa Tara liikkui ravissa aika mukavasti ratsastajaa kuunnellen. Olen kyllä melko skeptinen sen suhteen kuinka hyvin sovin "läpiratsastajaksi", mutta jospa Tara nyt kuitenkin olisi kulkenut tänään hieman paremmassa järjestyksessä kuin mitä siltä useimmin vaaditaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti