sunnuntai 17. maaliskuuta 2013

Lyhentämistä ja kääntämistä kavaleteilla

Puomi- ja kavalettitunnille sain tällä kertaa Peran.

Alkuverryttelyssä ravailtiin molempiin kierroksiin pitkän sivun suuntaisen puomisarjan yli. Tehtävänantona oli lyhentää ja koota ravia puomeja lähestyessä, ja tästä päästää hevonen pidentämään askelta puomeille. Alkuun Peran ravi oli aivan liian pitkää ja velttoa, ja ope kehottikin hakemaan liikkeeseen lisää terävyyttä jotta puomit ylittyisivät jalkoja korkeammalle nostellen. Toistojen myötä suorituksemme paranivatkin kerta kerralta kunhan vaan ratsastin riittävän päättäväisesti sekä pidätteet ennen puomeja että pohkeesta eteen puomien päällä. Ravityöskentelyn loppua kohti Pera liikkui puomeilla myös pyöreämpänä ja paremmin selkäänsä käyttäen.

Laukassa verryteltiin hetken aikaa oikeaan kierrokseen ylittäen omaan tahtiin yksittäinen puomi kummallakin pääty-ympyrällä. Ensin tultiin puomille muutamaan kertaan ihan juureen, mutta tässäkin tehtävässä suoritukset paranivat pikkuhiljaa niin että askel alkoi osua puomille sopivampaan ponnistuspaikkaan. Taisi vaatia kuskilta muutaman testikierroksen totutella Peran pitkään hevoslaukkaan, mutta tämän jälkeen ponnistuspaikat oli helppo nähdä jo useampi askel ennen puomia. Peran kyydissä oli myös helppo istua puomin kohdalla satulassa ja olla lähtemättä "hyppäämään" puomia ylävartalolla kuten usein syyllistyn tekemään.

Seuraavaksi tultiin oikeassa laukassa pitkän sivun suuntaista puomisarjaa innariväleillä. Puomeja oli muistaakseni kuusi (viisi?) ja välit oli tarkoituksella mitoitettu lyhyemmänpuoleisiksi niin että laukkaa joutui lyhentämään. Laukan tuli kuulemma olla sellaista millä mahtuisi kuusi askelta 17 metrin väliin. Haasteena Peran kanssa oli säilyttää laukassa terävyys ja energia lyhentämisestä huolimatta. Ekalla kierroksella päästiin sarjalle sisään aika mukavasti melko läheltä mutta ei ihan juuresta, mutta sarjan aikana Pera pääsi valumaan siinä määrin pidemmäksi että viimeinen puomiväli kävi jo hieman ahtaaksi. Ihmekös tuo kun jätin Peran aika lailla oman onnensa nojaan heti ensimmäisen puomin jälkeen ja heittäydyin matkustajaksi. Seuraavalla kierroksella olin vähän skarpimpana, ja ehkäpä Perakin oli hoksannut homman idean niin että sarja ylittyi oikein sujuvasti sopivan lyhyessä laukassa. Tultiin sarja vielä pari kertaa niin että puomit oli nostettu ylös toisesta päästä, ja edelleen tehtävä sujui varsin helpon oloisesti. Kunhan vaan sain tuotua Peran ensimmäiselle puomille riittävän lyhyessä laukassa mutta hereillä niin sarjalla ei tarvinnut muuta kuin nauttia kyydistä. Lähestymisissä ope joutui vähän muistuttelemaan hiljaa istumisesta, sillä lähdin helposti tuuppimaan Peraa istunnalla eteen yrittäessäni koota ja terävöittää laukkaa.

Viimeisenä tehtävänä tultiin kavaletteja ympyröillä aloittaen pääty-ympyrällä jolla yksi kavaletti, jatko uraa pitkin ja pitkältä sivulta keskiympyrä jolla kaksi kavalettia, ja vielä toiseen päätyyn pääty-ympyrä jolla yksittäinen kavaletti. Tätä tultiin kaksi kierrosta vasemmasta laukasta ja kerta oikeasta. Pera liikkui nyt mielestäni tehtävään nähden aika sopivassa laukassa, ei liian pitkänä eikä liian kovaa mutta kuitenkin ihan aktiivisena. Ekalla pääty-ympyrällä kävi vähän hassusti kun Pera pääsi yllättämään ponkaisemalla kavaletin yli kaukaa niin että jäin loikasta jälkeen. Tämän jälkeen kavaletit kuitenkin ylittyivät sujuvasti, välillä hieman juuresta ja välillä kauempaa mutta oltiin Peran kanssa yhtä mieltä ponnistuspaikoista. Vasemmassa kierroksessa jäin aluksi vähän liikaa kiinni sisäohjaan, mutta tähän auttoi kun hoksasin keskittyä kääntämään paremmin ulkopohkeella. Ope kehotti avaamaan oikeaa lonkkaa enemmän jotta saisin tehokkaasti käännettyä ympyrän uralle oikealta vasemmalle, sekä varomaan kavaleteilla liiallista vartalon kiertoa vasemmalle. Oikeaan kierrokseen Pera oli hieman tunkemassa ympyräiltä sisään oikealle lavalle, mutta muutoin tehtävä onnistui tähänkin suuntaan ihan näppärästi. Yleensä onnistuin näkemään ponnistuspaikat melko hyvissä ajoin, ja onnistuin myös välttämään liioiteltuja hyppyyn mukautumisia.

Kavalettitehtävät sujuivat siis tänään melko vaivattomasti. Harmillista että siinä vaiheessa kun 40 cm kavaletti nousee 60 cm esteeksi alkaa kuskia jostain syystä jännittää niin että helppouden tuntu katoaa ja tekeminen menee hervottomaksi sähläämiseksi. Jos "oikeilla" esteillä vaan kykenisi yhtä rauhalliseen suorittamiseen kuin tämän päivän tehtävissä niin Peralle tuskin olisi juurikaan väliä onko puomi 40, 60 vaiko 80 cm korkeudella.

4 kommenttia:

  1. Hei

    Bongasin Noran blogin kautta sun blogin ja kysyisin oletko itse tehnyt tuon bannerin? On nimittäin kiva:)

    VastaaPoista
  2. Kiitos, banneri on ihan itse tehty :) Ensimmäinen ja ainoa koskaan tekemäni blogibanneri.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oletko tehnyt sen millä ohjelmalla?

      Poista
    2. GIMP 2:lla. Käytin filmstrip-toimintoa joka laittaa valitut kuvat automaattisesti pötköön valokuvafilmin näköisiin kehyksiin. Lopuksi vaan muutin kehyksen värin mustavalkoisesta kokovalkoiseksi.

      Poista