Sain tunnille tällä kertaa Elmon, jota olikin kiva päästä kokeilemaan muutaman kuukauden tauon jälkeen. Tässä ajassa Elmo on ehtinyt hyvin rutinoitua uuteen työhönsä ja toimii käsittääkseni nykyään oikein mukavasti monen tasoisilla ratsastajilla.
Tunti aloitettiin loivilla käyntiväistöillä pitkän sivun alusta pituushalkaisijalle oikeassa kierroksessa. Vastakkaisella pitkällä sivulla puolestaan työstettiin vasta-asetuksia. Elmo hakeutui alusta alkaen pyöreäksi kevyelle tuntumalle, mutta käynti olisi saanut olla aktiivisempaa. Jäinkin jo tässä vaiheessa turhan paljon junnaamaan pohkeella sen sijaan että olisin vaatinut ponilta selvän reaktion kaikkiin apuihin. Asetus toimi hyvin molempiin suuntiin kunhan vaan muistin pitää ulko-ohjankin riittävällä tuntumalla niin ettei koko kaula lähtenyt taipumaan asetuksen suuntaan. Väistössä Elmo tuppasi vähän jännittymään, mikä varmasti johtuu siitä etten saanut apujenkäyttöä säilyttettyä riittävän rentona vaan etenkin käsi meni helposti jännittyneeksi. Ristiaskelia mentiin, mutta sisä- ja ulkoapujen yhteensovittamisen ja ajoittamisen kanssa sai olla tarkkana jottei ulkokylki päässyt pullahtamaan liikkeen edelle ja jotta väistön aikana riitti liikettä myös eteenpäin. Parin yrityksen jälkeen saatiin jo ihan kelvollisia väistöaskeleita niin että pyöreyskin säilyi.
Samaa tehtävää jatkettiin vielä ravissa istuen väistön ajaksi harjoitusraviin ja muualla keventäen. Alkuun Elmo tahtoi jäädä jumittamaan pää ylhäällä ja selkä alhaalla, mutta kun sain ravin etenemään paremmin pohkeesta eteen liikuttiin myös ravissa mukavan pyöreänä. Väistöt olivat nyt kuitenkin huomattavasti hankalampia niin ettei kunnon ristiaskelia tahtonut löytyä vaan poni jännittyi ja kääntyi väistöyrityksissä aivan väärinpäin. Edelleen syytän omaa kykenemättömyyttäni rentoon ja pehmeään apujenkäyttöön väistöä pyytäessä. Väistöjen välillä keventäessä ope kehotti etsimään vielä aktiivisuutta liikkumiseen ja parempaa reaktiivisuutta pohkeelle. Helposti siis unohduin vain hissuttelemaan "ihan kivaa" pikkuravia vaikka enemmän olisi pitänyt pyytää. Kun sitten open kehotuksesta ratsastin raviin lisää kierroksia niin kyllähän se liike hetken aikaa tuntui kivan lennokkaalta. Sama vaihde olisi vaan pitänyt jaksaa säilyttää pidempäänkin kuin pari ympyränkierrosta. Viimeinen väistö tähän suuntaan tuotti lopulta onnistumisen niin että muutama ensimmäinen askel uralta sisään oli ihan kelvollista ristiaskellusta pyöreyden säilyessä, joten Elmo sai ansaitut kehut ja pienen käyntitauon.
Samaa väistöä tultiin vielä vasemmassa kierroksessa sekä käynnissä että ravissa. Tämä suunta vaikutti Elmolle vähemmän luontevalta, ja väistö meni helposti epämääräiseksi kylkimyyryämiseksi. Jälleen sain sovitella sisä- ja ulkoapujen yhteispeliä, mutta saatiin käynnissä sentään jokunen hyvä väistöaskel tähänkin suuntaan. Ravissa ei väistöistä oikein valmista tullut, vaan Elmo lähinnä jännittyi ja kiemurteli. Ennen väistöön lähtemistä pyrin ottamaan pienen pidätteen lähinnä istunnalla, mutta Elmolla oli tapana vastata tähän liiankin herkästi ja siirtyä käyntiin. Väistöjen ulkopuolella meno oli edelleen varsin mukavan oloista.
Laukassa työskenneltiin suoraa uraa pitkin sekä pääty-ympyröillä. Aloitettiin oikeasta kierroksesta, ja tähän suuntaan Elmo ei ollut erityisen halukas laukkaamaan. Laukkaan pääseminen oli työn ja tuskan takana, ja myös laukassa pysyminen oli vähän niin ja näin Elmon tippuessa herkästi raville. Aikamoista sähläämistä oli alkuun kun en meinannut saada ponia ylipäänsä laukkaamaan(!), mutta pikkuhiljaa sain hommaan parempaa otetta niin että laukattiin useampi ympyrä ihan sujuvasti ilman raville tippumisia, ja Elmo uskalsi nyt jo vähän pyöristyäkin kun kuski ei enää heilunut niin holtittomasti kuin laukannostoyritysissä. Ope muistutteli pitämään ylävartalon mahdollisimman hiljaa ja huomautti että Elmo jarruttelee kyllä heti jos istunnassa tekee äkkinäisiä muutoksia tai lähtee kallistumaan eteen.
Vasempaan kierrokseen Elmo nosti laukan näppärästi, ja vaikutti myös halukkaammalta ylläpitämään laukan. Laukkaa eteen aktivoidessa Elmo hakeutui taas pyöreäksi ja meno ei itse asiassa ollut lainkaan hassumman oloista vaikka joitakin raville tippumisia sattui edelleen. Takaisin laukkaan päästiin kuitenkin aina ongelmitta, ja Elmolla tuntui olevan jopa ihan oma-aloitteista imua eteenpäin. Jäin vieläkin liiaksi junnaamaan pohkeen kanssa niin että olin työntämässä ponia eteen lähes joka askeleella. Ope kehottikin jättämään Elmolle vähän enemmän vastuuta omasta liikkumisestaan ja pyrkimään vähentämään vaikuttamista siinä vaiheessa kun laukka rullasi jo ihan sujuvasti.
Loppuverryttelyssä Elmo liikkui pyöreänä ja rennon oloisena, mutta vielä olisi kaivattu lisää energiaa raviin. Tässä vaiheessa Elmo tosin vaikutti jo hieman väsyneeltä. Lähdin keventäessä helposti kallistumaan pieneen etukumaraan, ja ope muistutteli istumaan pystyssä menemättä hevosen edelle liikettä jarruttamaan. Olinkin aiemmin tunnin aikana ollut huomaavinani että Elmo liikkui parhaiten silloin kun istuin ryhdikkäästi niin että tuntui kuin olisin ollut jopa pienessä takanojassa.
Ihan putkeen eivät siis kaikki tehtävät tänään menneet, mutta tästäkin huolimatta Elmon kanssa oli todella mukava työskennellä. Vaikka väistöissä ja laukannostoissa olikin ongelmia niin kaikissa askellajeissa koettiin myös oikein hyviä hetkiä. Pienten säpsyilyjen ja pukkijekkuilun karsiuduttua pois ei voi kuin todeta että Elmohan on hurjan kiva nuori poni. Toki Elmo on taipuvainen pieneen tahmailuun, mutta pohjimmiltaan yhteistyöhaluinen ja sopivan herkkä (kunhan kuski ei unohdu hyödyttömästi jumputtamaan pohkeella) ja hakeutuu helposti liikkumaan oikein päin heti kun liikeessä on tarpeeksi aktiivisuutta. Kun Elmo vielä kaiken lisäksi on ponitädille juuri ihanteellisen kokoinenkin niin taitaapa se olla kovaa vauhtia nousemassa aivan suosikkiratsujeni listalle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti