Kisatreeniä

Kevään ensimmäinen koulukisastartti on vuorossa ensi sunnuntaina. Odotukset oman suoritukseni suhteen eivät ole järin korkealla etenkin kun ohjelmana on haastavaksi kokemani Helppo B:0. Onneksi kuitenkin pääsin vielä harjoittelemaan ohjelman tehtäviä kisaratsullani Jussilla.

Alkuun työskenneltiin hetki käynnissä etsien pyöreää muotoa ja letkeän joustavana eteen sujuvaa käyntiä. Lisäksi tehtiin pysähdyksiä ja peruutuksia. Takaosan väistätys ympyrältä ulos samalla sisälle asettaen osoittautui toimivaksi keinoksi ratsastaa Jussi pitkästä ja jähmeästä kamelista pyöreänä ja notkeana liikkuvaksi hevoseksi, ja olin jopa yllättynyt siitä kuinka hyviä käyntipätkiä tänään esitimme tavanomaiseen verrattuna. Suoralla uralla en kuitenkaan onnistunut hyvää otetta säilyttämään vaan homma luiskahti takaisin lähtötilanteeseen. Sekä pysähdykset että peruutukset onnistuivat näppärästi pienin avuin, tosin näissäkin pyöreys pääsi helposti katoamaan. Peruutukset Jussi teki todella reippaasti, ja tehtävänäni oli lähinnä vahtia vasemmalla pohkeella ettei peruutus luisunut vinoon.

Ravissa verryteltiin ympyröillä taivutellen ja samalla ratsastettiin ravi-käynti-ravi-siirtymisiä. Jussi liikkui ravissa mukavasti pyöreänä joskin ehkä taas turhan matalana ja etupainoisena, minkä seurauksena pääsi käyntiinsiirtymisissä helposti vetämään kuskia hiukan etukumaraan. Käyntiinsiirtymiset sinänsä onnistuivat aika täsmällisesti ja kevyin avuin, mutta kuten ope huomautti jäin siirtymisessä jännittämään etureisiä ja polvia kiinni satulaan (ilmeisestikin estääkseni eteenpäin keikahduksen). Kun sitten keskityin välttämään tätä virhettä pääsi istunta puolestaan muutoin jännittymään rautakangeksi siirtymän hetkellä. Varmaankin pitäisi siis saada sekä Jussi siirtymisiin ryhdikkäämmäksi edestä että oma keskivartalo siinä määrin paremmin hallintaan että istunnan voisi säilyttää jämäkkänä ilman ylimääräistä jännitystä. Positiivista oli se että ravissa koettiin hyviä pätkiä jolloin Jussi liikkui oikein mukavan oloisesti ja omassa istunnassa palikat loksahtelivat kohdilleen niin että meno tuntui senkin puoleen luontevalta. Vielä kun vaan saisi alapohkeen rauhallisemmaksi.Toisaalta työskentelyä leimasi tietty epätasaisuus Jussin jännittyessä ja kääntyessä väärinpäin heti jos vasempaan ohjaan jäi vahingossa yhtään kiinni. Jokin ongelma vasempaan ohjaan nyt selvästi liittyy, vaikka kuulemma raspaaja oli tarkastanut Jussin eikä löytänyt minkäänlaista vikaa.

Lopuksi hiottiin vielä kukin vuorollaan kisaohjelman laukkakuvioita aloittaen oikeasta kierroksesta, jossa ratsastettava pätkä käsitti laukannoston käynnistä lyhyellä sivulla, laukkavoltin pitkälle sivulle, lävistäjän keskilaukassa uralle raviin siirtyen sekä päätteeksi vielä pysähdyksen ja peruutuksen lyhyelle sivulle. Omaa vuoroa odotellessa ehdin hieman lämmitellä Jussin laukkaa toisessa päädyssä. Viime perjantain opit vakaasta ulkokädestä olisi pitänyt pitää paremmin mielessä, sillä nyt ajauduttiin taas tilanteeseen jossa ulko-ohja seilasi liikaa ees taas ja hevosen pää sen mukana. Laukka kyllä eteni ihan aktiivisen oloisena pohkeen edessä, ja pätkittäin löytyi tuntumaankin hieman parempaa vakautta ja pehmeyttä. Käynnissä laukannostopisteeseen saapuessa Jussi pääsi nukahtamaan, ja reaktio laukka-apuihin oli todella hidas ja tahmea. Jotenkin siinä pääsee aina käymään niin että Jussin ollessa kuuro laukannostoyritykselleni joudun jotenkin "paniikkiin" ja sitten homma menee viimeistään läskiksi kun alan epätoivoisesti pusertaa pohkeella ja heilua ylävartalolla. Laukkavolteilla päästin Jussin venymään turhan pitkäksi mikä hankaloitti kääntämistä ja taivutusta. Open keskeisin palaute laukkatehtävässä olikin että Jussi tulee pitää edestä ryhdikkäämpänä ja lyhyempänä. Laukkalävistäjälle kääntämisen kanssa tahtoi tulla kiire etenkin kun rajattu "koulurata" oli ehkä hieman normaalia 40 metriä lyhyempi. Keskilaukkaan Jussi lähti hyvin eteen, mutta pitkäksi valuminen aiheutti sen että siirtyminen raviin ja seuraava kulma menivät etupainoiseksi jyräämiseksi ja pysähdys myöhästyi pisteestä.

Vasemmassa kierroksessa ratsastettiin laukannosto ravista pitkän sivun alkuun, laukkavoltti ja keskilaukkalävistäjä. Vasen laukka yleisesti ottaen toimi oikeaa paremmin niin että verryttelypäädyssä meno oli ajoittain aika pyöreääkin. Itse tehtävässä ei samaan letkeyteen ja pehmeyteen päästy. Nosto ravista oli helpompi kuin käynnistä mutta silti hitaanpuoleinen. Voltilla ja lävistäjällä oli edelleen samat sävelet eli keulaa ylös ja hevosta lyhyemmäksi. Keskilaukka kyllä lähti hyvin eteen mutta raviinsiirtymisen joutui ottamaan voimakkaasti kädellä. Lävistäjän jälkeinen kulma ravissa sentään oli nyt hiukan tasapainoisempi reilun pidätteen ansiosta.

Loppuverryttelyssä ratsastettiin keventäen vielä muutama keskiravipätkä. Jussi liikkui hyvin pohkeen edessä ja venytti hienosti keskiraviin, mutta päänvaivaa aiheutti edelleen muodon epätasaisuus Jussin reagoidessa vasemman ohjan virheisiin jännittymällä välittömästi. Sinänsä hyvä jos hevonen antaa palautetta pienistäkin epätäydellisyyksistä, mutta ikävän rikkonaista tahtoo meno silloin olla.

Tämänpäiväinen ei suuremmin kasvattanut itseluottamusta kisojen suhteen, vaikka toki hyviäkin hetkiä tuntiin mahtui. Open neuvot kisapäivän varalle keskittyivät hevosen lyhyeksi ja ryhdikkääksi ratsastamiseen. Jos Jussi pääsee valumaan pitkäksi muuttuu niin siirtymisten kuin volttienkin ratsastaminen heti moninkertaisesti vaikeammaksi. Itse tuumin että taisin tänään helposti päästää Jussin turhan matalaksi koska jännittymisen ja pyöreyden häviämisen pelossa pyrin pitämään tuntuman mahdollisimman kevyenä ja välttämämään liikoja vaatimuksia Jussille silloin kun liikkuminen oli rentoa ja pyöreää. Sunnuntaiksi pitäisi ratsastukseeni jostain löytää sopiva kombinaatio jämäkkyyttä ja rentoutta. Toisaalta lupaavaa on se miten reippaasti Jussi on viime aikoina tunneilla liikkunut. Toivotaan että tämä vaihde säilyy kouluaitojen sisälläkin niin että kerrankin esittäisimme kisoissa jotain muuta kuin pelkkää jumimista.