Lähtövuoromme koitti luokassa ensimmäisenä. Elmo lähti liikkeelle ihan terävän oloisena ja ensimmäiselle esteelle lähestyimme mielestäni suhteellisen hyvässä peruslaukassa. Ensimmäinen hyppy oli silti innoton ja Elmo kolautti puomiin sitä kuitenkaan pudottamatta. Laukkaa jouduttiin heti vaihtamaan ravin kautta mikä rikkoi rytmiä. Kakkoseste hypättiin läheltä pienellä hypyllä ja jälleen ravailtiin kaarteen läpi laukkaa korjaillen. Kolmonen ylittyi sujuvasti, mutta vaikka nyt päästiinkin etenemään myös seuraava kaarre kokonaan laukassa sai Elmoa hoputella jokseenkin tuloksettomasti eteen. Neloseste ylittyi pienellä hypyllä, ja taas korjailtiin myötälaukkaan ravin kautta. Vitoselle saatiin hieno iso hyppy hyvästä paikasta ja vihdoin perusradan ainoa onnistunut laukanvaihto. Ensimmäisen vaiheen viimeiset kaksi estettä ylittyivät hyvistä paikoista ja helpon oloisesti, mutta seiskalla Elmo pääsi vaihtamaan väärän laukan (mitäs annoin liirata oikealle lavalle) ja niinpä aloitimme toisen vaiheen "tyylikkäästi" ravissa. Kaiken lisäksi Elmo yritti nyt tunkea oikealle halutun suunnan ollessa vasen, joten pieni paniikki iski kun kakkosvaiheen kello oli jo käynnissä. Tässä kaarteessa sekoiltiin niin että keikahdin aivan etunojaan ja takaisin laukkaan päästiin vasta pitkällä viiveellä. Lopulta vielä pudottiin laukasta takaisin raville ja hypättiin kasieste ravista. Menihän se niinkin ja tultiin ihan myötälaukkaan alas. Hitaan vauhdin etuna oli että saatoin kätevästi kääntää Elmon oikoreitille vitos- ja kutosesteiden välistä. Näin säästettiin aikaa ysille ratsastaessa, mutta harmillisesti ysillä ei laukanvaihto onnistunut ja taas korjattiin usean raviaskeleen kautta. Kympille onnistuin kuitenkin kääntämään aika pienesti, ja radan kaksi viimeistä estettä suoritimme sujuvasti hyvistä paikoista hypäten ja kympillä onnistuneesti laukkaa vaihtaen.
Maalilinjan ylitettyämme olin kohtuullisen tyytyväinen Elmoon sekä suoritukseemme, sillä olivathan kaikki esteet ylittyneet varman oloisesti eikä hankalia kuskin tasapainoa horjuttavia hyppyjä tullut lainkaan. Luonnollisestikin heikkoutena oli paitsi hidas perustempo myös tarve korjailla laukkoja joka välissä ravin kautta, mutta onnistuimme sentään edes kahdessa radan seitsemästä laukanvaihdosta esteen päällä. Toisen vaiheen aloitus ravailemisineen ja kiemurteluineen oli radan notkahduskohta, ja ylipäänsä olisin toivonut parempaa sujuvuutta ja imua esteille. Olin jokseenkin vakuuttunut ettei sijoituksille olisi näin hitaalla suorituksella asiaa, ja yllätyin melkoisesti kun meidät kutsuttiinkin palkintojenjakoon luokan voittajana! Hitaan vauhdin ansiosta pystyin siis kääntämään sen verran näppärästi esteeltä toiselle että mikä tempossa hävittiin se voitettiin takaisin pienillä teillä - suorituksemme oli siis "piilonopea". Kahdentoista ratsukon luokassa kärkikolmikon ajat mahtuivat yhden sekunnin sisään, joten aikavertailu oli tiukka ja taisipa tänään tuurikin olla puolellani kun sekunnin kymmenykset olivat juuri meille suosiolliset. Sinivalkoisen ruusukkeen kävin hakemassa palkintojenjaosta jalan, sillä luokan ensimmäisenä startattuamme olin jo vienyt Elmon talliin. Kunniakierros jäi siis tällä kertaa välistä.
Voitto on tietysti aina voitto, olkoonkin vain 60 cm luokasta, joten ensimmäinen yhteinen kisastarttimme onnistui ainakin sijoituksen puolesta reilusti yli odotusten. Seuraavaksi sitten tähtäin Elmon kanssa 70 cm ja 80 cm luokkiin, mutta se vaatii ehdottomasti että laukan energia ja eteenpäinpyrkimys saadaan ensin paremmaksi. Kuudenkympin esteet voi vielä hypätä näin hitaallakin menolla, mutta puomien noustessa ei tämä vauhti riitä alkuunkaan. Kunhan aktiivisuusongelma vain ratkeaa niin Elmosta saa kyllä mitä parhaimman kisakaverin, sillä onhan se aivan ihanan järkevä ja mutkaton poni joka ei turhista hermoile. Mukavasti sujuneet ensimmäiset kisat tietenkin vain kasvattavat intoani treenata yhdessä Elmon kanssa sekä lisäävät uskoa siihen että kyllä meistä voisi kehittyä ihan toimiva esteratsukko.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti