sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

Mainio onnistuminen koulukisoissa

Sunnuntain "superkisapäivä" alkoi Oulu-Ridersin koulukisoilla. Harkinnan jälkeen olin päätynyt osallistumaan Jussilla B-merkin kouluohjelmaan, vaikka A-merkkikin oli vaihtoehtona. Jussi ei muita ratoja kisoissa mennytkään, ja vähän pelkäsin ettei se ehtisi kunnolla "lämmitä" käytettävissä olevan verryttelyajan puitteissa. Jussi oli kuitenkin ehtinyt ulkoilla jo tarhassa, ja hämmästyksekseni se ei verryttelyssä kovin jähmeä ollutkaan. Eteenpäinpyrkimystäkin tuntui olevan ihan sopivasti, tosin näin on kisaverryttelyssä ollut usein ennenkin vaikka sitten radalle päästyämme onkin tapahtunut totaalinen hyytyminen. Tällä kertaa kuitenkin osasin verryttelyssä välttää käsijarru päällä ratsastamisen sekä jännittyneellä istunnalla pusertamisen, ja Jussilla nyt ylipäänsä taisi olla hyvä päivä. Verryttelin lähinnä kevyessä ravissa sekä laukassa, ja tein hieman siirtymisiä tarkistaakseni Jussin hereilläolon. Kaikki vaikutti toimivan aika lailla ongelmitta. Paketti pysyi kasassa vielä kouluaitojen sisäpuolelle siirryttyämmekin, sillä pystyin ratsastamaan suhteellisen rennosti ja jännittämättä. Jussin liikkuessa näin kivasti saattoi radan aloittaa hyvillä mielin.

Verryttelemässä. Kaikki kuvat otti Anni Savolainen.




Ohjelma käynnistyi hyvissä merkeissä Jussin ravatessa sopivalla energialla eteen. Ravi oli vieläpä ihan mukavasti istuttavaa, eli pyöreyttä löytyi läpi selän. Toki niin verryttelyssä kuin radan aikanakin havaitsin etenkin ravissa kuolaimen alle painumista, mutta keskityin ihan suosiolla muihin asioihin kuin muodon säätämiseen tämän asian suhteen. Aika linkkuun Jussi välillä niskaa veti, mutta pysyi kuitenkin enimmäkseen ryhdikkäänä eikä kyntänyt niin pitkänä ja matalana kuin aiemmin kisoissa on päässyt käymään. Hevosen kulkiessa tuntumalla pohkeen ja ohjan välissä olikin sitten hyvä keskittyä ratsastamaan täsmälliset pituushalkaisijat sekä ravivoltit asetuksineen ja suoristuksineen. Keskiravia ei Jussilta oikein irronnut, mutta onneksi tässä ohjelmassa ei ollut kuin yksi keskiravilävistäjä. Käynnissä meno oli etupainoista, mutta Jussi ei käyntiosioissakaan pahemmin jumittunut. Pohkeenväistöissä oli pientä haparointia, sillä Jussi tuntui pullauttavan ulkolapaa karkuun ja päädyin kompensoimaan tätä pyytämällä turhankin jyrkkää ristiastuntaa. Tämä vähän rikkoi käynnin tahtia ja väistön sujuvuutta.

Etukäteen olin arvellut radan vaikeimmaksi kohdaksi käyntiväistön jälkeistä laukannostoa, mutta Jussi oli hyvin hereillä pohkeelle ja nosti laukan oikein täsmällisesti ja kuuliaisesti. Muistin vieläpä olla keikauttamatta itseäni nostossa eteenpäin, ja nostosta tulikin peräti seiska, jes! Laukassa esitimme ehkä jopa parempaa menoa kuin ravissa, sillä Jussi ei painunut niin syvään muotoon vaan niska pysyi paremmin ylhäällä. Oikeassa laukassa tultiin lyhyelle sivulle sen verran reippaasti että Jussi kolautti vahingossa jalkansa kouluaitaan ja seurauksena oli tahtirikko ja vaihto väärään laukkaan. Päästiin kuitenkin ravin kautta nopeasti takaisin myötälaukkaan, joten tämä työtapaturma ei päässyt vähentämään kuin ehkä pisteen tai puolikkaan. Radan loppupuolella alkoi tapahtua pientä hiipumista, ja jälkimmäiseen laukannostoon tullessa Jussi jarrutteli puolipidätteestä turhan reilusti. Nosto oli hidas ja tahmea, mutta keskilaukkaa irtosi lävistäjälle vielä ihan kohtalaisesti. Loppuhuipennuksena tehtiin vielä melko suora ja reipas pituushalkaisija pysähtyen tasajaloin lopputervehdykseen, ja mielessäni hihkuin riemusta hyvin onnistunutta rataamme.



Tämä oli ehdottomasti paras Jussilla menemäni kisarata. Jussi liikkui ryhdikkäänä ja sopivalla energialla jumittelematta, ja ratsastin tehtävät huomattavasti täsmällisemmin esimerkiksi eiliseen verrattuna. Oikeiden teiden seuraamisesta tulikin seiska, ja muutoinkin kaikki yleisvaikutelmapisteet olivat 6,5-7. Toki Jussi liikkui ajoittain liian syvässä muodossa, mutta näin hyvässä ryhdisssä en ole sitä aiemmin saanut kisoissa menemään. Istunnan kanssa on tietysti ikuisuusongelmana pohkeiden heiluminen ja pieni etukumara, mutta nyt en kuitenkaan tainnut istunnan puristuksella jarruttaa Jussia radan aikana vaan pystyin ratsastamaan suunnilleen samalla lailla kuin tunnillakin. Mahtavaa että kerrankin päästiin Jussin kanssa näyttämään parasta osaamistamme kisoissa! Olin tähän rataan oikein tyytyväinen, ja hymyni sen kuin levisi kun pisteiksi tuli oma kaikkien aikojen ennätykseni 64,78 %. Yli 60 %:n suorituksia luokassa nähtiin useampiakin, mutta lopulta pisteeni riittivät viiden ratsukon luokassa voittoon. Kaksi vuotta Jussilla helppoa B:tä tahkottuani tavoitteet täyttyivät niin pisteiden, sijoituksen kuin ennen kaikkea suorituksen tasonkin suhteen, joten eipä kisat olisi voineet enää juuri paremmin onnistua! Tämän jälkeen kelpaakin siirtyä seuraavaksi kokeilemaan Jussilla helppo A -ratoja oman seuran pikkukisoissa.

3 kommenttia: