sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

Reippaampaa hyppäämistä mutta ongelmia suoruudessa

Sunnuntaina jatkettiin hyppyhommia Elmon kanssa. Keskiviikon nihkeän tunnin jälkeen epäilin että tästä saattaisi tulla katastrofi, mutta toisaalta oli hyvä päästä saman tien paikkailemaan edellisen kerran epäonnistumisia. Olin taas salaa vähän helpottunut kun ei tullut oksereita, vaan maneesiin kasattiin kolmen pystyn suora linja sekä "erikoisesteiksi" kasaan taitettu vesimatto ja parilla muuripalikalla koristeltu pysty. Kävelimme Elmon kanssa vesimattorullan yli heti alkukäyntien aikana, ja luonnollisestikaan Elmo ei välittänyt matosta sen enempää kuin tavallisesta maapuomista. Pari pöhköä puoliveristä piti mattoa aluksi hyvinkin epäilyttävänä ja välteltävänä, mutta Elmon kanssa vain naureskelimme moiselle. Kyllä tämä vaan on ihanan järkevä poni.

Vesimattorullaa sekä muuripalikoiden ympäröimää maapuomia ylitettiin vielä raviverryttelynkin aikana. Elmo oli mielestäni vähän viime kertaa tarmokkaampi ja vastasi paremmin pohkeesta eteen. Toki yritin varoa tarpeetonta puskemista ja huolehtia että pohje myös tehosi. Laukassa jatkettiin muutaman ratsukon ryhmissä ylittäen vesimaton ja maapuomin suoraa linjaa. Elmo olisi voinut laukata pirteämminkin, mutta kun en lähtenyt pahemmin soutamaan ja tuuppaamaan istunnalla niin laukka pysyi ihan hyvin yllä. Suora linja vesimatolta puomille onnistui ilman pahempia liirailuja, ja opelta tuli ihan kehujakin siitä miten suorassa ja edestä lyhyenä Elmo laukkasi.

Sitten tultiin muutama kerta kolmen esteen linjaa pieninä ristikkoina vasemmassa laukassa. Molemmat välit olivat 15 metriä, ja näin aluksi oli tarkoitus ottaa viisi lyhyttä laukka-askelta. Niinpä Elmoakaan ei tarvinnut tällä kertaa patistella eteenpäin, vaan laukattiin ihan kaikessa rauhassa. Hiljaa istuen laukka myös pysyi yllä vaikka askel olikin lyhyt. Elmo myös malttoi mennä ristikoille lähelle eikä lähtenyt loikkimaan kaukaa, joten suoritimme tämän lyhyen laukan tehtävän oikein näppärästi ja mallikelpoisesti.

Seuraavaksi vaihdettiin oikeaan kierrokseen ja tultiin samaa linjaa pieninä pystyinä. Nyt tavoitteena oli neljä askelta molempiin väleihin, joten laukkaa sai ratsastaa jo huomattavasti isommaksi. Elmo lähti ihan mukavan pirteästi liikkeelle, mutta välit olivat silti hieman pitkät ja sain ratsastaa koko linjan ajan eteen. Elmo valui vähän turhan pitkäksi ja etupainoiseksi, vaikka muuten meno olikin ihan asiallista ja sujuvaa. Tuumin että en oikein uskaltanut ottaa Elmoa edestä lyhyemmäksi ja ylöspäin pelätessäni ettei se tällöin venyisi väleihin. Toinen hyppykierros mentiin samaan tyyliin ihan hyvin eteen sujuen mutta aika pitkänä. Sisäänhyppy lähti nyt niin kaukaa etten aivan täysin kerinnyt mukaan ja laukka pääsi vaihtumaan vääräksi. Linja tultiin vielä kolmannen kerran yhdistäen perään maneesin toisella sivulla olevat muuripalikkapysty ja vesimattorulla. Muuripalikalle sorruin tuuppaaman vähän liikaa, mutta Elmo hyppäsi tästä huolimatta hyvin ja liikkui muuripalikka-vesimattolinjan oikein mukavasti eteen niin että pääsin jopa ottamaan laukkaa vähän edestä kasaan.

Kun Elmon energia vaikutti näinkin hyvältä oli tunnin päätteeksi mukava lähteä hyppäämään kolmen esteen linjaa vielä hieman korotettuna vasemmassa laukassa. Kun esteet nyt kasvoivat ja lisäksi tultiin vetosuuntaan niin kävivät välit ensin jopa ahtaiksi. Ensimmäinen väli oli vielä ihan ok, mutta kolmannelle pystylle ajettiin ihan pohjaan siitäkin huolimatta että Elmo haki lisätilaa pienellä kiemurtelulla. Olin näköjään ihan nukuksissa kun en älynnyt ottaa laukkaa yhtään kiinni vaan posottelin tyytyväisenä aivan pohjaan. Sen verran oli suoruusongelmaa että laukka vaihtui toisella esteellä vääräksi.

Sama ongelma kiemurtelun ja laukan vaihtumisen kanssa toistui myöhemmillä hyppykierroksilla, enkä uusintayrityksistä huolimatta saanut itseäni ja Elmoa niin suoraksi että linjalta olisi päästy ulos myötälaukassa. Oikea lapa pääsi pullahtamaan karkuun heti ensimmäiseltä esteeltä alkaen, ja viimeiseltä esteeltä kurvasimme vasemmalle aivan liian pian. Yritin siis saada Elmon myötälaukkaan kääntämällä menosuuntaan jo esteen päällä, mutta parempi ratkaisu olisi ehkä kuitenkin ollut mennä maltilla suoraan. Vasemmalle kääntyessähän minulla tuppaa paino putoamaan ulos oikealle, ja niin kävi tälläkin kertaa. Vasemmalle linkussa olin toki muutenkin joka hypyssä, eli aivan kuten Elmokin annoin oikean kylkeni valua hypystä ulos. Väärän laukan ja liian nopean kaarroksen vuoksi linjan jälkeinen kaarre vasempaan meni aina tasapainottomaksi ravissa kaahottamiseksi. Suoruuden lisäksi oli linjaa hypätessä tarkkailtavana ponnistuspaikat eli laukan säätö tarpeen mukaan eteen tai taakse, mikä söi vähän liikaa huomiotani. Viimeiseen hyppykierrokseen olin lopulta semityytyväinen kun sain laukan molempiin väleihin juuri sopivaksi ja ponnistuspaikat näin ollen optimaalisiksi. Linja tuntui nyt myös hieman suoremmalta sillä päästiin keskelle esteitä, mutta vinous oli edelleen siinä määrin ongelma että laukka vaihtui vieläkin vääräksi ja linjan jälkeisestä kaarteesta tuli sen seurauksena ravisotkua.



Elmolla oli tänään ihan oikea meininki ja olin poniin oikein tyytyväinen. Hienoa että meno oli keskiviikkoon verrattuna näin pirteää. Hyppääminen on heti paljon helpompaa ja hauskempaa kun Elmolta löytyy parempaa eteenpäinpyrkimystä. Omaan ratsastukseeni en ollut niinkään tyytyväinen, sillä vinossa keikkumiseni ja hyppyihin kantapäät nousten sukelteluni on aika turhauttavaa. Pääasia kuitenkin että Elmon kanssa oli tänään kiva hypätä, ja pieniä onnistumisiakin tunnilla koettiin. Pystyin myös hyppäämään aika varmalla ja rauhallisella mielellä ilman jännittämisiä.

1 kommentti:

  1. Elmossa on kyllä hyväpuoli se ettei se kyttäile mitään esteitä.
    Hyvin meet Elmolla! :)

    VastaaPoista