Tehtäviä pituushalkaisijalla (+bonusvideo)

Pysäytyskuvan illuusio. Näytti se tältä ainakin 0,3 sekuntia!

Koulutunnille oli kiva saada pitkästä aikaa Elmo. Osasin odottaa vinoutta ja hidastelua, ja hyvä aikomukseni oli olla sortumatta pohkeella puskemiseen ja kaivamiseen. Arvaahan sen miten tässä kuitenkin kävi: pohje jumputti tehottomana aivan ensi minuuteilta lähtien.

Tänään tehtiin paljon erilaisia juttuja pituushalkaisijalla, aloittaen siksak-väistöistä. Käynnissä väistettiin pituushalkaisijalta muutama askel vuoroin vasemmalle ja vuoroin oikealle pujotellen pituushalkaisijalle sijoitettujen kartioiden välistä. Elmo kuunteli väistättävää pohjetta aika mukavasti ja väisti mukisematta molempiin suuntiin. Samalla vaan liike olisi saanut sujua paljon reippaammin eteenpäin sen sijaan että jäätiin möngertämään ristiaskeleita etanavauhtia. Taisipa olla taas liikaa puserrusta kaikkien apujen suunnalta niin että Elmo vain hidastui entisestään. Vasenta pohjetta väistäessä Elmo lähti helposti poikittamaan takaosa edellä, ja korjauksena tähän ope varoitti viemästä väistättävää pohjetta liian taakse.

Alkupalaväistöjen jälkeen jatkettiin hetken aikaa kevyessä ravissa molempiin suuntiin verrytellen. Ratsastin lähinnä ympyröitä ja koetin etsiä ratkaisua Elmon vinouteen ja tahmeuteen. Asettava käsi oli aivan liian levoton, eli asetukseen ja myötäykseen en saanut luotua riittävän selkeää ja palkitsevaa systeemiä. Elmo vänkäsi vastaan niin eteenliikkumisen kuin ohjastuntumankin suhteen, mutta kun sain tuntumaa hieman rauhoitettua ja keskityin enemmän pohkeella ratsastamiseen meno tasoittui ja Elmo haki ajoittain jo hieman pyöreämpään matalaan muotoon. Voi olla että etuosaa olisi pitänyt saada parempaan ryhtiin jotta koko poni ei olisi vain röhnöttänyt lavoillaan, mutta tyydyin siihen että Elmo lönkytteli etupainoisena suunnilleen pyöreänä eikä vängännyt vastaan selkä aivan notkolla.

Seuraavaksi työstettiin pituushalkaisijalla asetuksia vuoroin oikealle ja vuoroin vasemmalle. Asetustehtävä mentiin käynnissä, ja pitkillä sivuilla otettiin siirtymisiä käynnin ja ravin välillä. Vasemmalle Elmo asettui helposti, mutta oikealle asettumisessa oli haasteita. Elmon luonnollinen liikkumistapahan on nokka vasemmalle kääntyneenä ja oikea lapa karkuun liiraten. Kun asetuksen sai oikealle läpi niin johan suoruus parani ja poni pyöristyi, mutta ennen kuin tähän päästiin sai asetusta tosissaan houkutella ja samalla tukea lapojen suoruutta oikealla pohkeella sekä ulko-ohjalla. Uralla ratsastettavissa siirtymisissä Elmo oli aluksi kovin hidas ja lötkö. Asetukset kuitenkin auttoivat saamaan ponin pyöreämmäksi tuntumalle, ja sen myötä tuli siirtymisiinkin lisää tarkkuutta ja pehmeyttä. Lopulta saatiin tehtyä pari varsin mukavaa siirtymää ravista käyntiin istunnalla pidättäen ja Elmon säilyessä rentona tuntumalla.

Asetustehtävästä siirryttiin ratsastamaan pituushalkaisijalla laukannostoja käynnistä. Joka toisella kierroksella nostettiin vasen ja joka toisella oikea laukka, ja päätyyn pyöräytettiin kulmaan iso voltti. Oikean laukan nouseminen vähän epäilytti, sillä Elmon kanssa on usein ollut hankala nostaa oikeaa laukkaa muutoin kuin kaarevalla uralla. Yllätyksekseni Elmo kuitenkin nosti molemmat laukat, eikä kertaakaan tullut väärää laukkaa tai kovin rumaa ravin kautta ajamista. Aluksi nostot kyllä olivat hitaita ja pari raviaskeltakin tuli mukaan, mutta toistojen myötä nostoista tuli hieman terävämpiä. Tärkeää oli tulla nostoon riittävän energisessä käynnissä ja ennen kaikkea malttaa pitää istunta hiljaa sen sijaan että keikautin ylävartaloa nostossa eteenpäin. Laukkaan lähdettiin pystypäisenä ja jännittyneenä, mutta volteilla Elmo pyöristyi ihan nätisti. Pitkille sivuille sain laukkaan ratsastettua lisää lennokkuutta, mutta meno oli niin etupainoista että raviin siirtymisistä tuli aika kammottavia pudottautumisia. Laukassa pyrin nojaamaan taakse ja välttämään istunnalla soutamista, mutta ihan riittävän vakaaksi en istuntaa saanut niin että olisin omasta puolestani helpottanut Elmon tasapainoa. Laukkavolteille ope toivoi vielä reilumpaa asetusta ja taivutusta, ja kehotti antamaan ulko-ohjalla hieman paremmin tilaa asettua sisäänpäin. Kevyt hölläys ulkoa paransikin Elmon liikkumista ja muotoa.

Lopuksi työskenneltiin vielä ravissa pidentäen pituushalkaisijalla askelta keskiravia kohti. Laukan jälkeen Elmo liikkui huomattavasti paremmin eteen, eikä pohkeella tarvinnut enää niin paljon puskea. Muotokin oli tällöin pyöreämpi, joskin hieman epätasainen sillä edelleen käteni olivat liian levottomat ja huomaamattanikin sisäohja hieman veivasi kevennyksen tahdissa. Joka tapauksessa poni ei enää jäkittänyt selästä niin notkolla kuin alkutunnista, ja pituushalkaisijalla askel jopa venyi ihan mukavasti. Mitään kovin häikäisevää keskiravia emme esittäneet, mutta Elmo lähti pohkeesta eteen eikä kiihdyttänyt tahtia vaan ihan oikein pidensi askelta. Olisihan se liikkuminen saanut tapahtua ryhdikkäämmässä muodossa ja paremmin takaosan päällä, mutta en saanut Elmoa sellaiseen moodiin edes pienissä pätkissä. Taisipa poni olla jo vähän väsynytkin mentyään kaksi tuntia putkeen, ja vähän puolivaloilla ratsastelin myös itse.

Aika perus-Elmoa tänään. Ei mitään superhienoa, mutta ei nyt jäänyt huonokaan fiilis kun lopussa kuitenkin liikuttiin jo paremmin ja laukannostotkin onnistuivat ilman suurta tuskaa. Liikaa tosiaan junnasin pohkeella, ja kädet on aina Elmolla mennessä ärsyttävän epävakaat. Elmon meno peilaa oikein hyvin tätä lötköä ja epämääräistä ratsastustyyliäni, joten istuntaa ja tuntumaa vakauttamalla sekä pohkeenkäyttöä selkeyttämällä ja tehostamalla saisi varmasti ihmeitä aikaan.

Kuvaaja oli paikalla vain tunnin lopulla, joten videomateriaalia löytyy viimeisestä laukkapätkästä ja lopun ravailuista.




Loppukevennyksenä pieni bonusvideo liittyen Facebookissa kiertäneeseen hevoshaasteeseen. Anne haastoi meikäläisen mukaan, joten pitihän sitä kokeilla jotain mitä ei tähän ikään ollut vielä ehtinyt.