Vartalon kiertymiset tehotarkkailussa

Olipas mukavaa saada pitkästä aikaa tunnille Dille. Dille on saanut hieman lihaa luiden päälle sekä kohentanut kuntoaan, ja sivusta seurattuna se on näyttänyt liikkuvan tunneilla viime aikoina oikein näppärästi. Karsinassakin se vaikutti nyt paljon rauhallisemmalta ja levollisemmalta kuin keväällä, eikä yrittänyt enää karkailla.

Ohjelmassa oli istuntatunti. Kiinnitettiin erityishuomiota kulmien ratsastamiseen kaikissa askellajeissa sekä pyöriteltiin ympyröitä ja hieman ravi-käyntisiirtymisiä. Dille oli oikein mukava ratsastaa, liikkui pitkässä ja matalassa muodossa mutta rennon oloisena ja sopivan reippaasti. Tuntui että poni jaksoi jo kantaa itseään paremmin niin että ajoittain sitä tuntui saavan pikkaisen lyhennettyä ja koottuakin. Puolipidätteet istunnalla toimivat tässä tarkoituksessa hyvin mutta niitä muistin tehdä ihan liian vähän. Sekä ponin nenä että takaosa tahtoivat vinksottaa koko ajan vasemmalle, enkä tiedä missä määrin tämä johtui kuskin vinoudesta.

Etenkin alkutunnista esiintyi päänravistelua, ja kuulemma tämä oli Dilleltä ihan normaalia. Ravistelun syynä olivat mahdollisesti ötökät, sekä säkään osuvat ohjan päät sillä Dille on säästään hurjan herkkä kaikelle kosketukselle. Ravistelu helpottikin hieman kun älysin laittaa ohjanperät niin etteivät ne koskeneet säkään.

Käynnissä saattoi ylävartalo mennä vahingossa jopa takanojaan.

Selän notkoutumista sai jälleen varoa.

Ravissa meno oli sujuvinta. Poni hakeutui itsekseen luotiviivalle kunhan vaan pidin tasaista rentoa tuntumaa ja pyysin riittävän aktiivista liikkumista. Ravissa ohjastuntuma oli suhteellisen helppo pitää rentona ja joustavana, mutta laukassa tuntui käsi jäävän aivan liian tönköksi ja ohjaan tuli vetoa. Laukassa mentiin keskiympyröitä, ja Dille tahtoi oikeassa kierroksessa liirata ulospäin niin voimakkaasti että muutaman kerran oltiin aika lähellä kolaroida pääty-ympyröitä tekevien ratsukoiden kanssa kun ponin kääntäminen ei ollut lainkaan hanskassa. Toivotulle ympyräuralle kääntäminen tuntui kuitenkin helpottuvan kuin taikaiskusta kun open ohjeiden mukaan suoristin vartaloani kiertämällä itseäni hieman oikealle samalla oikeaa lonkkaa paremmin avaten. Ulos liirailun syy taisi siis löytyä satulan päältä. Vasemmassa laukassa ei vastaavaa ongelmaa ollut vaan poni kääntyi vaivattomasti. Laukassa olin ensin vähän tuuppimassa ponia eteen vartaloa heijaamalla mikä johti liikkeen sammumiseen ja helposti myös raville tippumiseen. Ohjeena oli että vartalo hiljaa ja eteen pohkeella tai raipalla.

Kädet on helppo kantaa kun poni tahtoisi vetää nenää turhankin alas. Vartalon asento näyttää tilannekuvassa hyvältä, hienoinen etunoja sallittaneen kun tässä on kevennys menossa.

Kantapää ja polvi nousevat niin kovin helposti ylös pohjetta käyttäessä. Lonkat pitäisi saada paremmin auki niin tämäkin ongelma helpottaisi.

Tänään oli jälleen yleisellä tasolla puhetta lantion asennosta, mutta en juurikaan saanut nyt omakohtaisia kehotuksia kääntää lantiota pystympään tai paremmin vartalon alle. En sitten tiedä oliko tämä palikka nyt paremmin kohdillaan, mutta joka tapauksessa ykköskorjattavana olivat sen sijaan vartalon vinoudet ja kiertymiset sekä oikean lonkan avaaminen paremmin ulkokiertoon. Kaikkia neuvoja asennon korjaamisesta en aina ehkä hahmottanut ihan oikein. Tuttua oli kuitenkin se että vartalo kiertyy vasemmalle ja vasen kylki on kasassa, ja tätä pitäisi korjata vetämällä vasenta kylkeä pitkäksi sekä vartaloa hieman oikealle kiertäen. Olen tottunut istumaan niin vinossa että kun tunnen istuvani kierossa oikealle olenkin oikeasti suorassa. Oikea kylki tulisi pitää jäntevämpänä; nyt oikea kylki vaan humputtelee lötkönä mukana jolloin vartalo pääsee kiertymään vasemmalle. Osa ongelmaa on myös se että oikea lonkka ei aukea tarpeeksi, vaan oikea polvi jää kiinni satulaan ja nousee ylös sekä pohje menee liian eteen (paitsi silloin kun kaivan kantapäällä heittäen sen liian taakse). Lonkan korjaus ulkokiertoon tulisi toteuttaa reiden takaosan lihaksilla, ei pakaralihaksia jännittämällä

Ope totesi tunnin lopuksi että ilmeisesti minulla on vasen puoli aika lailla vahvempi kuin oikea ja kyseli olenko kenties vasenkätinen. Ihan oikeakätinen kyllä olen, joten tiedä sitten mistä tämä vinous tulee. Yhdeksi mahdollliseksi syyksi epäilen tuhansia ja tuhansia kilometrejä kaksipotkuista luisteluhiihtoa koskaan puolta vaihtamatta. Se jos mikä on epäsymmetristä ja toispuoleista hommaa kun tosiaan hallitsee tekniikan vain toiselle puolelle. Pitäisi oikeasti varata aika hyvälle nikamanniksauttajalle kun ei tämä kroppa taida ihan kotikonstein suoristua.

Tunnilta on kuvien lisäksi runsaasti videomateriaalia, josta istuntaa ja kiertymisiä on hyvä bongailla.