Istuntakurssin viimeisenä päivänä sää salli ulkokentällä ratsastamisen, ja tuttuun tapaan ratsunani oli Lore. Tänään ei menty mitään erikoisempia temppuja, vaan keskityttiin uudestaan istunnan peruspalikoihin niin jalustimien kanssa kuin ilman.
Olin esittänyt toiveen ympyrällä tehtävistä väistöistä, sillä tämä on yleensä se liike joka tappaa suoruuden ja koko istunnan vielä tehokkaammin kuin suoralla uralla mentävät väistöt. Ympyräväistöjen parissa sitten aloitettiinkin, ihan vain käynnissä mutta siinäkin oli haastetta enemmän kuin tarpeeksi. Ensin mentiin vasempaan kierrokseen, jonka odotin olevan vaikeampi. Vaan kuinka ollakaan Lore väisti tähän kierrokseen kivasti, eikä istuntakaan päässyt kallistumaan kovin vinoksi vaan molemmat kyljet pysyi napakkana. Oikean ulkopohkeen kanssa piti kuitenkin olla varovainen, sillä liika ulkopohje sotki väistössä Loren pasmat. Oikeaan kierrokseen taas tilanne oli päinvastainen, eli Lore puski ulkoapuja vastaan lapa edellä. Yllättäen siis oikea kierros olikin ympyrällä väistäessä vaikeampi, vaikka periaatteessa istuinkin kohtalaisen suorassa. Helppoa ja rentoa fiilistä ei oikean kierroksen väistöihin saatu vaan jäi sellainen pakertamisen maku.
Ravissa mentiin ilman jalustimia ja tehtiin hieman käyntiinsiirtymisiä sekä voltteja. Lore oli nyt aika jännittyneen ja jäykän oloinen, eikä lähtenyt liikkumaan kovin rennosti ja pehmeästi. Niinpä hölskyin kyydissä aivan liikaa, ja hankalapa siinä oli hevosen rentoutua kun ei tuntumakaan tahtonut pysyä tasaisena. Oikeaan kierrokseen tuli parilla voltilla rennompia hetkiä, mutta vasemmalle ravi oli sellaista hirvijuoksua että meinasi iskeä epätoivo. Istuminen oli tietysti hankalampaa tässä tilanteessa enkä löytänyt ollenkaan niin luontevaa oloa satulassa kuin alkuviikosta. Positiivista sentään se että onnistuin välttelemään pahoja vinouksia, eli parin viime päivän suoruusharjoittelusta oli ehkä ollut apuakin. Ope kehotti oikealle ratsastaessa avaamaan oikeaa lonkkaa paremmin niin ettei sisäpohje jää volteilla liian eteen. Käyntiinsiirtymisissä ohjeena oli rutistaa sekä ala- että ylävatsalihaksia vielä enemmän jotta keskivartalo pysyisi jäntevämpänä ja paketissa.
Laukassa haettiin vielä istuntapalikoita uralla ja ympyröillä ratsastaen, nyt ihan jalustimet jalassa. Ohjeeksi sain vanhat tutut eli jalan pudottamisen pitkäksi ja alavatsan rutistamisen tiukaksi. Lantion kääntö laukan mukana vartalon alle saisi kuulemma myös tapahtua vähän rauhallisemmin niin että pääsisin ikään kuin istumaan askeleen loppuun asti ja hevonen alkaisi ottaa takaosaa alle. Vatsalihakset siis saisivat pitää hieman enemmän vastaan niin että lantio pysyisi vartalon alle käännettynä eivätkä istuinluut kääntyisi osoittamaan taaksepäin. Näillä ohjeilla sain etenkin ympyröillä otettua parempaa tuntumaa laukkaan, ja lantion ja keskivartalon toiminta alkoi tuntua paremmalta. Vasemmassa laukassa ei istuminen tuntunut itseasiassa lainkaan hassummalta, ja kädet ja hartiatkin sain nyt laukassa rennommaksi sekä tuntuman pehmeämmäksi kuin aiemmin tällä viikolla. Lore ei tänään viskonutkaan päätä juuri lainkaan. Oikea laukka oli tietysti taas vaikeampi istuttava, mutta hakien samaa tunnetta lantion toiminnasta kuin vasemmalle onnistui mielestäni myös oikeassa laukassa istuminen paljon paremmin verrattuna vaikkapa maanantaihin.
Loppuraveissa ope kehotti vielä viimeisenä yksityiskohtana kääntämään käsiä "auki" eli ikäänkuin käsivarsien sisäpuolia hieman ylöspäin (kuitenkin koko ajan nyrkit pystyyn käännettynä). Ajatuksena oli että tätäkin kautta tulee ehkä rintakehään ja ylävatsaan lisää jäntevyyttä, ja korjaantuu se virheasento mihin käteni usein pyrkivät eli hartiat eteenpäin ja kyynärpäät ulospäin rintakehä kasassa. Puhuttiin tunnin lopuksi vielä myös siitä kuinka ala- ja ylävatsan jäntevyys auttaa pysymään suorana ja symmetrisenä kun taas vatsalihasten laiskotellessa ja selän päästessä vähän notkoon tulee mukaan helposti kaikenlaisia ylimääräisiä kyljestä kiertymisiä.
Jäi vähän harmittamaan se että Loren meno oli tänään jostain syystä koko viikon huonointa, ja että ravissa oli niin kovin vaikea istua ja päästä nätisti vaikuttamaan hevoseen. Laukan osalta on kuitenkin aihetta tyytyväisyyteen, sillä istunnassa oli havaittavissa pientä kehitystä verrattuna alkuviikkoon. Kylkien symmetrisyyskin oli aavistuksen parantunut. Ei muutaman päivän kurssilla tietenkään voi kovin radikaaleja parannuksia saada istunnassa aikaan, mutta olen näiden tuntien jälkeen taas ehkä hiukan viisaampi ja tiedän mihin kiinnittää huomiota sekä millaista tunnetta istunnassa tavoitella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti