Verryttelyssä ravattiin poikittaishalkaisijalla olevan ravipuomisarjan yli ja laukattiin itsenäisesti. Tämän jälkeen otettiin laukanvaihtoharjoitus samalla puomisarjalla eli tultiin puomeja innariväleillä kahdeksikkona niin että jossain kohtaa puomisarjaa piti laukan vaihtua. Vaihdot puomeilla eivät onnistuneet meiltä sitten alkuunkaan, ja paras esityksemme oli kertaalleen puolinainen vaihto etuosalla ristilaukkaan. Heittäydyin kuulemma omalla vartalolla uuden suunnan puolelle niin voimakkaasti että hevonen ei voinut vaihtaa. Pitäisi siis istua suorassa ja johtaa kädellä sekä ratsastaa uusi sisäpohje läpi puomeille lähestyessä jottei hevonen kaadu menosuuntaan estäen laukan vaihtumisen. Kädellä johdetaan ja sisäpohkeella estetään samalla hevosen ennenaikainen kääntyminen ohjan perässä.
Laukanvaihtoharjoituksia jatkettiin hyppäämällä kahdeksikkona ristikkoa (kuvassa numero 2 päinvastaiseen suuntaan) sekä mehiläisokseria (kuvassa numero 4 päinvastaiseen suuntaan) jonka molemmat puomit olivat vielä tässä vaiheessa toisesta päästä maassa. Lissun kanssa hypättiin muistaakseni kolme kertaa ristikko ja kahdesti okseri. Ristikolla laukka vaihtui vasemmasta oikeaan ongelmitta, mutta vaihto okserilla takaisin vasempaan onnistui vasta toisella yrityksellä. Helpompaa oli vaihtaa kuin maapuomeilla. Alkuun heittäydyin hyppyihin taas aivan liikaa, mutta kun maltoin odottaa ylävartalolla paremmin sain ponnistuspaikat lähemmäs estettä sen sijaan että Lissu olisi roikaissut hypyt kaukaa.Esteet nousivat seuraavaksi noin 70-80 cm:iin ja tultiin ensin neljän esteen pätkä joka alkoi kutosesta (pystynä ja päinvastaiseen suuntaan eli oikeasta laukasta), tästä mehiläisokserille numero neljä myöskin päinvastaisesta suunnasta, sitten kakkonen toisesta suunnasta oikeaan laukkaan vaihtaen ja lopuksi vielä kolmoseste. Aloitusesteellä lähestyminen ja hyppy olivat hyvät mutta laukka vaihtui vääräksi sillä heitin hypyssä liikaa painoa menosuuntaan ja käänsin hevosen liian nopeasti oikealle esteen jälkeen. Oma kroppa suoraan ja paino keskelle hevosta, käsi johtamaan ja sisäpohje tukemaan hevosta kuului jälleen ohje. Mehiläisokserilla ei laukka vaihtunut vaan korjailtiin ravin kautta, näköjään oikeasta vasempaan vaihto oli meille vaikeampi. Loput esteet sujuivat hyvin ja tultiin alas toivotuissa laukoissa. Sukeltelin taas hyppyihin liian innokkaasti, eli enemmän pitäisi odottaa eikä lähteä hevosen edelle.
Lopuksi tultiin kuvan rata (esteet 1-6). Ykkös- ja vitosesteen alle tuli musta-valkea kummituskuvioinen portti, ja puomit nousivat n. 85 cm tienoille kutosen ollessa 90 cm. Keskityin nyt välttämään sukeltelua, ja rauhallisempi myötäys ykkösellä hämäsi Lissua sen verran että meno vähän hidastui. Kaiken lisäksi kääntäminen kakkoselle meni överiksi niin että melkein liirattiin vasemmalta ohi, mutta sain vielä viime tipassa kerrottua Lissulle oikean suunnan ja yli kiivettiin. Laukka ei näin epämääräisen tien seurauksena vaihtunut, ja kolmoselle tultiin huonossa tasapainossa ristilaukassa. Koko S-kiemura oli siis aikamoista räpellystä. Mehiläisokserille lähestyttiin hyvin, mutta sukelsin taas hyppyyn siinä määrin että Lissu otti puomin alas. Linja vitoselta kutoselle oli muutoin hyvä ja sujuva mutta taas sukelsin liikaa okserille ja puomi tuli jälleen mukana. Kuten ope huomautti puomit putoaa sukeltamisen seurauksena sillä Lissu ei tällöin ehdi nostaa etujalkojaan tarpeeksi. Etenkin oksereilla ongelma korostuu, ja niille taidan pahiten hyppyihin heittäytyäkin. Tiivistettynä ÄLÄ SUKELLA.
Tultiin vielä uusintana S-kiemura ykköseltä kolmoselle aloittaen yksittäisellä harjoitushypyllä ykköselle. Tultiin pohjaan ja taas sukelsin, käsky kävi ottaa vielä uudestaan sama pysty yksittäisenä ilman sukellusta. Tultiin nyt samaan paikkaan eli pohjaan, mutta osasin odottaa ylävartalolla paremmin jolloin hyppy tästäkin paikasta oli paljon sujuvampi ja miellyttävämpi. Heti perään tultiin sitten koko kolmen esteen pätkä. Aloitettiin hyvin mutta kakkosella oli jotain sähellystä eikä laukka vaihtunut, joten lähestyminen kolmoselle meni vähän pieleen ja aloin taas paniikissa sukellella. Sakkokierroksena uusittiin vielä kakkonen ja kolmonen, jotka onnistuivat nyt aivan nappiin hyvillä lähestymisillä ja ponnistuspaikoilla sekä onnistuneella laukanvaihdolla. Taisinpa malttaa odottaa ylävartalolla paremmin paikkojen ollessa hyvät ja lähestymisten tasapainoiset niin ettei päässyt mitään paniikkia syntymään.
Jos ei jo aiemmin tämän viikon aikana tullut asia selväksi niin viimeistään nyt upposi tajuntaan että hyppyjä pitää ihan tosissaan odottaa paremmin eikä heittäytyä mukaan liian aikaisin. Ennen leiriä en ollut tällaisen virheen olemassaolosta kovinkaan tietoinen, sillä kotona pienemmillä korkeuksilla hypätessä ei sukeltelutaipumus taida tulla niin korostuneesti esille. Lissun kaltainen hevonen onkin tässä suhteessa mainio opettaja, sillä se hyppää varmasti eikä kieltoja tarvitse pelätä mutta rankaisee sukeltamisesta pudottamalla puomin. Viimeistään tällä tunnilla ihastuin Lissuun ihan täysin, sillä niin näppärä sillä oli omista virheistäni huolimatta hypätä. Vaikka Lissulla oli ulkokentällä vauhtia vieläkin enemmän kuin maneesissa oli laukka mukavasti säädeltävissä ja Lissu oli helppo hypyttää joko kauempaa tai lähempää estettä kuskin päätöksen mukaisesti. Mahtavaa hypätä tällaisella hevosella jolla on kova imu eteenpäin mutta joka on samalla säädeltävissä ja kontrolloitavissa ja hyppää kaiken 100% varmasti. Kyllä vaan Lissu on ehdottomasti toiveeni myös huomiseksi leirikisahevoseksi, ja voin sen kanssa lähteä luottavaisin mielin hyppäämään vähän isompaakin korkeutta. Oma ratsastus vaan on laitettava paremmin ruotuun jos haaveilee radasta ilman pudotuksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti