4. leiritunti: lisää kääntämistä ja taivuttamista

Poseeraus Alman kanssa. Anne kuvasi.

Torstaina ratsastettiin vielä toinenkin tunti koulua, tällä kertaa ulkokentällä. Poniputki sen kuin jatkuu eli menin nyt toistamiseen Almalla. Alma tuntuikin liikkuvan ulkona vähän reippaammin kuin maneesissa, tosin sekin varmaan auttoi ettei tällä tunnilla pyöritty jatkuvalla syötöllä minivoltteja vaan ratsastettiin etupäässä isommilla teillä.

Tunnin teemana oli hevosen taivuttaminen erikokoisilla ympyröillä/volteilla. Aluksi mentiin käynnissä ja ravissa suoraan uraa pitkin sekä 20 metrin ympyrät molempiin päätyihin. Meno oli Alman kanssa jokseenkin samanlaista kuin eilen, poni pyöristyi hetkittäin mutta nousi taas pian ylös ja itselläni oli vaikeuksia tuntuman tasaisena säilyttämisessä niin ettei ohja olisi käynyt löysänä aina kun Alma nyökkäsi päätä vähän alemmas. Ope kehottikin rauhoittamaan kättä niin että ohjasotteet tapahtuvat sormia liikuttaen muun käden pysyessä paikoillaan. Taputus sisäkädellä kaulalle ulko-ohjan pitäessä tasaisen tuntuman oli usein hyvä keino saada Alma rentoutumaan ja venyttämään kaulaa pyöreänä eteen ja alas. Pohkeella ja raipalla oli saanut vielä vähän napakoittaa menoa, ja kuten tunnin lopuksi opelle totesin oli perusongelma nyt aivan sama kuin aamulla Elmon kanssa eli liikkeen aktiivisuuden puute. Molempiin suuntiin ratsastaessa oma paino meinasi jostain syystä tippua ympyröillä ulospäin, mikä tietenkin häiritsi ponin kääntämistä ja suoraksi ratsastamista. Kyynärpäät leijuivat jälleen liikaa irti kyljistä, mistä ope joutui huomauttamaan moneen otteeseen läpi tunnin. Ei saisi päivä paistaa olkavarren ja kyljen välistä niin kuin se nyt tekee.

Perusteellisen verryttelyn jälkeen jakaannuttiin ratsastamaan käynnissä 15 metrin ympyröille, joilla yksi ratsukko vuorollaan pienensi ympyrän noin 6 metrin voltiksi. Tunnin kenties onnistunein pätkämme osui tähän pikkuvoltille, jolle kääntäminen ja taivuttaminen auttoi Almaa tulemaan paremmin kahden ohjan ja pohkeen väliin niin että pääsin hellittämään sisäohjasta ja ratsastamaan eteen kohti tuntumaa. Tässä kohtaa Alma sitten liikkuikin tasaisemmin ja rehellisemmin pyöreänä, mutta kun voltti suurennettiin takaisin 15-metriseksi ja taivutuksen aste lieveni ei sama fiilis enää oikein säilynyt.

Tällä kertaa päästiin työkentelemään ihan kunnolla myös laukassa, jota mentiin hyvä tovi uraa pitkin sekä pääty-ympyröillä. Laukkahommat olivat nyt Alman kanssa huomattavasti helpompia kuin eilen, poni liikkui ihan hyvin eteen ja laukkatyöskentelyn loppua kohti tuli opelta kommenttia että Alma alkaa olla paremmin läpi sekä oikealta että vasemmalta ja laukassa on hyvä energia.

Lopuksi mentiin vielä 15 ja 6 metrin volttitehtävää ravissa vasemmalle, mutta meno pikkuvoltilla ei ollut yhtä hyvää kuin aikaisemmin käynnissä oikealle. Jäi sellainen olo että poni kaatui liikaa sisäänpäin taipumatta kunnolla. Tässä kohtaa tuntia Alma kävi myös aika levottomaksi edestä ja nakkeli välillä päätään ylös ja alas. Ehkä tämä oli merkki siitä että säädin kädellä aivan liikaa enkä tarjonnut Almalle mukavaa tasaista tuntumaa. Lopuksi ravattiin vielä hetki loppuverryttelyksi uralla ja isoilla ympyröillä, ja eteen-alas venyminen jäi meidän kohdallamme valitettavasti haaveeksi Alman ollessa edelleen aika rauhaton edestä.

Tuntiin mahtui toki joitain ihan hyviä hetkiä, mutta jokseenkin turhautunut olo jäi kun en onnistunut pääsemään oikein mihinkään näistä samoista perusongelmista jotka vaivasivat edellisilläkin tunneilla sekä Alman että Elmon kanssa. Edelleenkään en keskittynyt varmistamaan riittävän reipasta liikkumista pohkeella ja raipalla vaan unohduin liiaksi vain ohjien pariin. Joka tapauksessa hyvä että tuli nyt testailtua Alman laukka ja todettua se ihan toimivaksi, sillä huomisaamuna olisi luvassa estetunti tämän "superponin" kanssa.