perjantai 24. heinäkuuta 2015

Mönkimisestä ihanaan sujuvuuteen

Tämän viikon estetreenit Vaken kanssa sijoittuivat perjantaiaamuun. Tänään keskityttiin pitkästä aikaa enemmän kavalettiharjoituksiin eikä menty rataa, mikä on varmasti ihan hyvää vaihtelua. Päätehtävänä tunnilla oli kolme sisäkkäistä ympyrää. Sisimpänä oli voltti, jolla ylitettiin yksittäinen puomi. Tämän jälkeen käännyttiin hieman suuremmalle ympyrälle, jolla oli kaksi kavalettia kolmen laukan välillä. Tästä jatkettiin vielä suurimmalle ympyrälle, jonka kaarella oli kolmen ristikon sarja yhden laukan väleillä hypättäväksi.

Vake ei tänään käynnistynyt aivan itsekseen, vaan vaati herättelyä verryttelyn aikana. Laukassa sain sen kyllä lähtemään eteen, mutta varsinaista omaehtoista imua ei laukkaan tullut. Niinpä ympyrätehtävää aloittaessa laukka pääsi kaarteissa jonkin verran sammumaan. Pienimmälle voltille ja sillä olevalle puomille laukassa riitti energiaa, ja ponnistuspaikka puomille löytyi hyvin. Tämän jälkeen kuitenkin laukka sammahti. Pääsimme kavaletit kolmella laukalla kun valitsin tien riittävän sisäreunaan ja hoputtelin laukkaa eteen, mutta sarjavälien selvittäminen yhdellä laukalla vaikutti aluksi aivan mahdottomalta tehtävältä. Välit eivät olleet pitkiä, vain noin 5,5 metriä, mutta kun ne olivat kaarevalla uralla ja esteet olivat pikkuruisia ristikoita oli Vakella kyllä venymistä. Korjattavaa oli sekä laukan sujuvuudessa ja "eteen ajattelemisessa" että sarjalle ratsastettavassa tiessä. Mikäli ratsastettava linja pääsi ensimmäisellä ristikolla ajautumaan yhtään ulospäin ei ollut enää mitään mahdollisuuksia selvittää välejä ilman lisäaskelta. Aluksi vain tuuppasin Vakea esteitä kohti hullun lailla, mutta niin kauan kun laukassa ei ollut tarpeeksi omaa energiaa ei tehtävä onnistunut. Parhaimmillaan pääsimme jomman kumman välin yhdellä askeleella, mutta toiseen ei venyminen onnistunut vaan mukaan kompuroitiin hätäinen lisäaskel.

Lopulta onnistumisen salaisuus ei ollut hurjassa eteen ajamisessa, vaan Vaken virittelemisessä oikeaan mielentilaan. Kerta kerralta ponin energia tuntui paranevan, ja lopulta alkoi löytyä ratalaukka jossa oli ajatusta ja imua eteenpäin ja poni pohkeen edessä. Tällaisella laukalla saimme viimein ristikkosarjan ylitettyä ilman lisäaskeleita molemmista suunnista. Vasemman kierroksen koin helpommaksi, mutta molempiin suuntiin oli syytä pitää raippa ulkokädessä niin että sitä saattoi sarjalla tarvittaessa käyttää kääntävänä ja samalla eteen kannustavana apuna. Kaarevalla uralla oleva puomi- tai kavalettisarja on meille ollut perinteisesti ehkä vaikein mahdollinen tehtävä, mutta tänään siitä selvittiin kompuroinnin ja toheloinnin jälkeen lopulta kunnialla.

Kun ympyrätehtävä oli saatu sujumaan saimme hypätä vielä muutaman korkeamman esteen. Harjoittelimme seuraavaksi uusintateitä ja vinoa lähestymistä siten, että äskeisen ristikkosarjan keskimmäiselle esteelle ratsastettiin sarjavälistä vinottain, vaihdettiin suunta hypyssä ja kiepautettiin silmukka palaten taas sarjavälistä sarjan viimeiselle esteelle jolla suunta vaihtui uudestaan. Ensimmäisellä kierroksella esteet olivat pieniä pystyjä ja niiden välille tehtiin laajempi silmukka, ja kun tämä onnistui oikein sujuvasti ja näppärästi nostettiin esteitä 85 senttiin ja silmukka käännettiin tiukemmin. Vake oli nyt herännyt kunnolla, ja tehtävään lähtiessä sillä oli ihanan sujuva "kaikki onnistuu" -laukka. Ei tarvinnut pyytää eteen ja ponnistuspaikat löytyivät tästä laukasta helposti. Tiukemmankin silmukan Vake kääntyi kuin pennin päällä, ja 85 sentin pystyt vinolähestymisillä menivät niin näppärästi ettei tosikaan.

Tunnin päätteeksi otimme pari hyppyä yksittäiselle pystylle pitkällä lähestymisellä, joka oli tarkoitus ratsastaa hieman kaarevasti samaan tapaan kuin kisaverryttelyssä usein joutuu tekemään. Vake jatkoi "kaikki onnistuu" -laukassa, ja hyppäsi esteen yli oikein sujuvasti sekä 80- että 90-senttisenä. Näin tunti päättyi oikein mukavissa tunnelmissa, kun Vakelle oli löytynyt oikea vaihde etenemiseen. Tälle vaihteelle kun ponin saa tulee kaikesta heti helppoa ja niin tiukemmat tiet kuin korkeammat esteetkin menevät tuosta vain. Sarjavälitkin lienevät selvitettävissä silloin kun tällainen ajatus eteen ja laukan energia löytyy. Hienoa on, että ne ovat alkaneet löytyä melkein joka tunnilla, vaikka toisinaan herättelyssä ja käynnistelyssä meneekin vähän pidemmän aikaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti