Einolan leiri, tunti 9: Isot esteet

Torstai alkoi leirin jännittävimmillä ja odotetuimmalla tunnilla: isot esteet! Sain onneksi Harrin kuten olin kovasti toivonut. Ennen kuin päästiin pienille tai isoille esteille piti kuitenkin tehdä huolellinen alkuverryttely. Teimme ravissa ja laukassa voltteja keskittyen ulkopohkeella kääntämiseen ja liikkeen aktivointiin. Harrin kanssa tämä oli aika tuskaista, sillä poni ei edelleenkään taipunut kunnolla. Kääntyi se kyllä yllättävänkin näppärästi myös laukassa pienille volteille. Ylitimme myös pari kertaa kavalettilinjaa sekä hyppäsimme pientä verryttelypystyä.

Varsinaiset hypyt aloitettiin viiden laukan kaarevalla linjalla pienillä pystyillä. Ensimmäisellä kierroksella tein tämän viikon vakiovirheeni eli ratsastin liian ison tien, jolloin mukaan tuli kuudeskin askel. Toisella kierroksella sain asian korjattua, ja katse kääntyi jo ensimmäisessä hypyssä menosuuntaan jolloin ponikin kääntyi ajoissa. Korjatulla tiellä väli meni sujuvasti viidellä laukalla.

Seuraavaksi jatkoimme pysty-pysty-okseri-kolmoissarjalle. Eka väli oli noin 7 metriä eli yhden laukan väli, ja toinen noin 11 metriä eli kahden laukan väli. Aloitimme pienillä korkeuksilla, ja b- ja c-osaa nostettiin joka kierroksella ylöspäin. Tässä vaiheessa ei kuitenkaan vielä menty maksimikorkeuksiin vaan jäätiin ehkä noin 90-95 senttiin. Harrilla oli hyvä energia ja imu esteille, joten sarjalle oli helppo tulla ja esteet ylittyivät sujuvasti. Ope muistutti antamaan Harrille tarpeeksi ohjaa esteiden edessä, ja tein työtä käskettyä. Eipä siinä sarjalla pahemmin tuntumaa tarvittu. Tässä vaiheessa viimeisellä hyppykierroksella Harri otti etujaloilla okserin etupuomin alas, ja ope totesi sen olevan vähän hidas etujaloistaan mutta korjaavan kyllä itse virheensä. Ratsastuksessani ei kuulemma ollut tämän osalta mitään muutettavaa.

Sarja jätettiin hetkeksi sikseen, ja hyppäsimme vuorostaan kaarevaa linjaa muurilta valkoiselle portille. Estekorkeus oli nyt noin 80 sentissä ja toisella kierroksella muuriesteeseen tuli takapuomi noin 90 senttiin. Ekalla kierroksella tehtävä onnistui Harrin kanssa lähes täydellisesti. Muuriesteelle tultiin sujuvasti hyvään paikkaan, laukka vaihtui ja jatkoimme tasaiset ja sujuvat kuusi laukkaa portille. Harrilla oli edelleen tosi hyvä imu esteille. Varmistelin vähän vasemmalla pohkeella ettei Harri saisi mitään ohimenoaikeita uutena esteenä hypättävällä portilla, mutta maltoin välissä ratsastaa kaikessa rauhassa ja hosumatta. Älyttömän sujuvaa! Toisella hyppykierroksella muurieste oli tosiaan isompi, ja kun ponnistuspaikka ei ollut ihan selkeä jäin empimään ja unohdin pohkeet. Kun en itse ollut menossa stoppasi Harri esteen eteen, mutta kyydissä oli helppo pysyä. En myöskään lamaantunut kiellosta vaan otin uuden reippaan lähestymisen ja korjasin virheeni. Kun pohkeet olivat mukana hyppäsi Harri muuriokserin oikein suurella hyppykaarella, ja kaareva linja portille onnistui taas hienosti. Onneksi kielto nollautui näin hyvin.

Lopuksi palasimme vielä kolmoissarjalle, jota hypättiin pari kierrosta okseria korottaen. Viimeisellä kierroksella okseri näytti jo oikeasti isolta, mutta Harri meni edelleen samalla imulla ja hyppäsi suurimman esteen oikein ilmavaralla ja ilman mitään kolisteluja. Aika isolta tämä hyppy jo tuntuikin, ja olisin saanut pitää kantapäät paremmin alhaalla ja jalat edempänä jotta olisin päässyt alastulossa suoristautumaan kunnolla. Kädellä ja ylävartalolla olin kuitenkin hyvin mukana. Este mitattiin 106 cm korkeaksi, ja tämä riitti tältä erää nuorelle ponille joka oli hypännyt erinomaisen hienosti. Itselleni 106 cm oli reilusti uusi korkeusennätys tälle vuosikymmenelle, sillä ysikymppiä isompia esteitä olen viimeksi hypännyt viitisentoista vuotta sitten. Olipa kyllä mahtava tunne kun poni liidätti meidät hienosti näiden korkeampien esteiden yli! Tämä oli sellaista sopivaa omien rajojen koettelua.

106 cm

106 cm

Kuvista kiitokset Annalle ja Minnalle, videoista kiitokset Venlalle!