Keskiviikona menin Vakella oman open tunnilla. Tunti alkoi kouluratsastuksen merkeissä pohkeenväistöillä, ja jatkui sitten puomi- ja kavalettiharjoitusten parissa.
Otimme ensin hieman verryttelyravia ja -laukkaa, joiden jälkeen oli väistöjen vuoro. Väistöjä mentiin Artsin valmennuksista tuttuun tapaan lävistäjillä, ja ne jaksotettiin kahteen pätkään joiden välissä tuli lävistäjän puolivälissä suoristus. Käynnissä Vake meni oikein kuuliaisesti sivulle, ja ongelmana meinasi olla liiankin jyrkkä poikitus joka söi eteenpäinpyrkimystä. Sain siis lähinnä toppuutella Vakea poikittamasta liikaa ja ohjailla väistöä loivemmaksi. Raviväistöissä tuli ensin pientä jännittymistä. Väistö oikealle alkoi kuitenkin sujua ulko-ohjaan tukeutuen, ja suoristus väistöpätkien välissä auttoi rentouden säilyttämisessä. Väistöjen myötä Vake notkistui liikkumaan ravissa mukavan pyöreänä ja pehmeästi.
Siirryimme seuraavaksi puomeille. Toisessa päädyssä mentiin ympyrällä ravipuomeja lyhyehköillä väleillä, ja toisessa päädyssä puolestaan oli yksittäiset laukkapuomit kahdella sisäkkäisellä ympyrällä. Ravipuomit Vake ylitti tosi letkeästi jalkoja nostellen, ja tuntui käyttävän selkäänsä oikein hyvin. Laukassakin pyöreys säilyi melko hyvin. Laukkaympyröillä ongelmana kuitenkin oli pieni ulosliiraus puomin jälkeen. Sekä pienemmällä että isommalla ympyrällä Vaken olisi pitänyt kääntyä puomia ylittäessä paremmin ympyrän suuntaan sen sijaan että etuosa hortoili ympyrältä ulos. Varsinkin oikeassa kierroksessa tämä korostui, ja otinkin lopulta raipan ulkokäteen lisäavuksi jotta sain lavat kääntymään paremmin. Sisäohjassa roikkuminen ja kaulan mutkalle vetäminen ei tietenkään auttanut, vaan ennemminkin puomin kohdalla sai ajatella pientä vasta-asetusta.
Lopuksi palasimme vielä lävistäjille, joiden alkuun tuli maapuomi ja loppuun kavaletti. Ideana oli päästä ratsastamaan suoraan puomin ja kavaletin keskeltä sekä erityisesti lävistäjän lopussa varmistaa että matka jatkui suoraan uralle eikä hevonen puskenut sisäpohjetta vastaan. Vake melkeinpä innostui kavalettitehtävästä, ja liikkui hyvällä energialla. Toinen lävistäjä meni sujuvasti neljällä laukalla, mutta toisella etäisyys tuppasi olemaan neljälle pitkä ja viidelle lyhyt. Keskityin ehkä vähän liikaakin sovittamaan askelmääriä puomin ja kavaletin välille, ja aluksi en niinkään ajatellut sitä pääasiaa eli sisäpohjetta ja suoraa linjaa. Laukat Vake vaihtoi hyvin, mutta varsinkin oikeassa laukassa se pääsi puskeutumaan lävistäjän lopussa hieman sisään, joten sisäpohkeen käyttöä piti tehostaa. Omaa huolellisuutta lisäämällä tämäkin asia korjaantui.
Vake kulki vielä loppuverryttelyssä pehmeänä ja notkeana, ja olin tyytyväinen siihen miten se tänään toimi. Vaikka laukkaankin tuli tänään pyöreyttä jäi siihen kuitenkin vielä pientä istunnalla tuuppausta, eli en saanut aivan samalla lailla rauhoitettua istuntaa laukassa kuin Artsin tunnilla viimeksi ohjeistettiin. Kun eteen laitetaan puomeja niin hiljaa laukan mukana istuminen unohtuu tietysti entistä helpommin. Muutenkin saisi ratsastus välillä rauhoittua jatkuvan pienen vaikuttamisen sijaan, eli silloin kun Vake menee näinkin hyvin niin voisi antaa sen olla enemmän rauhassa avuilta. Tätä joudun aika ajoin itselleni muistuttelemaan.
Otimme ensin hieman verryttelyravia ja -laukkaa, joiden jälkeen oli väistöjen vuoro. Väistöjä mentiin Artsin valmennuksista tuttuun tapaan lävistäjillä, ja ne jaksotettiin kahteen pätkään joiden välissä tuli lävistäjän puolivälissä suoristus. Käynnissä Vake meni oikein kuuliaisesti sivulle, ja ongelmana meinasi olla liiankin jyrkkä poikitus joka söi eteenpäinpyrkimystä. Sain siis lähinnä toppuutella Vakea poikittamasta liikaa ja ohjailla väistöä loivemmaksi. Raviväistöissä tuli ensin pientä jännittymistä. Väistö oikealle alkoi kuitenkin sujua ulko-ohjaan tukeutuen, ja suoristus väistöpätkien välissä auttoi rentouden säilyttämisessä. Väistöjen myötä Vake notkistui liikkumaan ravissa mukavan pyöreänä ja pehmeästi.
Siirryimme seuraavaksi puomeille. Toisessa päädyssä mentiin ympyrällä ravipuomeja lyhyehköillä väleillä, ja toisessa päädyssä puolestaan oli yksittäiset laukkapuomit kahdella sisäkkäisellä ympyrällä. Ravipuomit Vake ylitti tosi letkeästi jalkoja nostellen, ja tuntui käyttävän selkäänsä oikein hyvin. Laukassakin pyöreys säilyi melko hyvin. Laukkaympyröillä ongelmana kuitenkin oli pieni ulosliiraus puomin jälkeen. Sekä pienemmällä että isommalla ympyrällä Vaken olisi pitänyt kääntyä puomia ylittäessä paremmin ympyrän suuntaan sen sijaan että etuosa hortoili ympyrältä ulos. Varsinkin oikeassa kierroksessa tämä korostui, ja otinkin lopulta raipan ulkokäteen lisäavuksi jotta sain lavat kääntymään paremmin. Sisäohjassa roikkuminen ja kaulan mutkalle vetäminen ei tietenkään auttanut, vaan ennemminkin puomin kohdalla sai ajatella pientä vasta-asetusta.
Lopuksi palasimme vielä lävistäjille, joiden alkuun tuli maapuomi ja loppuun kavaletti. Ideana oli päästä ratsastamaan suoraan puomin ja kavaletin keskeltä sekä erityisesti lävistäjän lopussa varmistaa että matka jatkui suoraan uralle eikä hevonen puskenut sisäpohjetta vastaan. Vake melkeinpä innostui kavalettitehtävästä, ja liikkui hyvällä energialla. Toinen lävistäjä meni sujuvasti neljällä laukalla, mutta toisella etäisyys tuppasi olemaan neljälle pitkä ja viidelle lyhyt. Keskityin ehkä vähän liikaakin sovittamaan askelmääriä puomin ja kavaletin välille, ja aluksi en niinkään ajatellut sitä pääasiaa eli sisäpohjetta ja suoraa linjaa. Laukat Vake vaihtoi hyvin, mutta varsinkin oikeassa laukassa se pääsi puskeutumaan lävistäjän lopussa hieman sisään, joten sisäpohkeen käyttöä piti tehostaa. Omaa huolellisuutta lisäämällä tämäkin asia korjaantui.
Vake kulki vielä loppuverryttelyssä pehmeänä ja notkeana, ja olin tyytyväinen siihen miten se tänään toimi. Vaikka laukkaankin tuli tänään pyöreyttä jäi siihen kuitenkin vielä pientä istunnalla tuuppausta, eli en saanut aivan samalla lailla rauhoitettua istuntaa laukassa kuin Artsin tunnilla viimeksi ohjeistettiin. Kun eteen laitetaan puomeja niin hiljaa laukan mukana istuminen unohtuu tietysti entistä helpommin. Muutenkin saisi ratsastus välillä rauhoittua jatkuvan pienen vaikuttamisen sijaan, eli silloin kun Vake menee näinkin hyvin niin voisi antaa sen olla enemmän rauhassa avuilta. Tätä joudun aika ajoin itselleni muistuttelemaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti