Yritin arvailla etukäteen maanantain tunnin ratsua, mutta enpä osunut oikeaan. Sain nimittäin Akun, jolla olen aikaisemmin ratsastanut vain maastossa. Nyt tuli kokeiltua Akua sitten koulutunnillakin. Tunnilla oli neljä muuta ratsukkoa, ja Aku ei oikein tuntunut arvostavan sitä että kaikki neljä muuta hevosta olivat sille vieraita, eri lauman ruunia.
Saimme ensin verrytellä kevyessä ravissa sekä laukassa ratsastaen ympyröitä. Aku oli ravissa kiireisen oloinen, ja ope kehottikin moneen kertaan pitämään tahdin verkkaisempana keventämällä matalammin ja hitaammin. Enhän minä siellä Akun hassusti puolelta toiselle keinuttavassa ravissa saanut jämäköitettyä kevennystä tarpeeksi. Aku siinä sitten mennä puksutti oman mielensä mukaan, eikä niinkään kuunnellut kuskia. Vasen kierros oli hyvin hankala ratsastaa, sillä tälle puolelle Aku ei taipunut yhtään. Oikealle se oli notkeampi, ja kun sain sitä tässä suunnassa helpommin asetettua ja ulko-ohjan tuntumalle alkoivat myös puolipidätteet mennä paremmin läpi.
Verryttelylaukkaa otettiin vasemmassa kierroksessa. Vasen laukka oli vaikeaa, sillä Aku puski vasemmalle lavalle ja kyljelle hyvin voimakkaasti. Niinpä ei laukassa ollut oikein minkäänlaista tasapainoa, ja Aku tuntui tässäkin askellajissa vähän kuskaavan. Kallistelin tietysti itsekin vasemmalle, mikä takuulla pahensi tilannetta. Ope käski siirtää painoa reilusti ulos oikealle, tai ennemminkin taakse ja oikealle, sillä samalla könötin tietysti myös hieman etunojassa. Elämä laukassa helpotti vähän, kun sain painon jaettua järkevämmin ja istuttua siten, että olin suunnilleen linjassa hevosen kaulan ja etuosan kanssa sen sijaan että oma rintakehä osoitti 20 senttiä vasemmalta ohi hevosen. Oman kropan tasapainottamisella pääsi tuntumaakin vähän keventämään, kun ei tarvinnut roikkua ohjissa hevosen pitämiseksi pystyssä ja hyppysissä.
Seuraavaksi ratsastimme pituushalkaisijaa sekä voltteja käynnissä ja harjoitusravissa. Käynnissä Aku tuli taivuttelujen myötä jo vähän pehmeämmälle niskalle, mutta ravissa tahti lähti taas helposti kiihtymään. Istunnan voima ei tahtonut riittää ravin tahdin säätelyyn silloin kun Aku lähi puksuttamaan kiireisenä. Pituushalkaisija kyllä onnistui mukavan suorasti. Volteilla ravin ollessa rauhallisempaa pystyin asettamaan ja taivuttamaan melko hyvin, vasemmallekin jo jonkin verran.
Lopuksi ratsastimme laukkaympyröitä sekä loivia kiemuroita, joilla tuli vastalaukkaa. Akulla oli sen puoleen helppoa mennä vastalaukkakiemuroita, että se ei osaa vaihtaa lennosta ja eteenpäinpyrkimyskin riitti hyvin laukan ylläpitämiseen. Oikea laukka oli paljon vasenta mukavampaa ratsastaa, ja Aku laukkasi hyvässä tasapainossa ja puolipidätteitä kuunnellen. Ympyrällä tuli vähän pyöreämpiäkin hetkiä. Myös vasen laukka sujui nyt paremmassa yhteisymmärryksessä, kun keskityin pitämään painon takaoikealla. Vasemmassa laukassa ratsastettujen kiemuroiden lopussa esiintyi kuitenkin sisälle puskemista, joten ne eivät sujuneet yhtä pehmeästi ja nätisti kuin oikean laukan kiemurat. Molempiin suuntiin vastalaukka pysyi kuitenkin ilman ongelmia yllä, ja Aku tuntui hallitsevan tämän tehtävän oikein hyvin.
Loppuraveissa Aku tuntui alkutuntia notkeammalta, ja taipui vasemmallekin jo hieman paremmin. Pyöristymistä ja pidempään muotoon venymistä tapahtui pätkittäin. Ihan en kyllä päässyt sinuiksi Akun kanssa tällä tunnilla, mutta yhteistyö toimi lopussa sentään vähän paremmin. Aku ei todellakaan ole mikään pahimman luokan jyrä, mutta silti se tuntui minulle vähän turhan vahvalta hevoselta. Käsivoiminhan ei mitään hevosta kuuluisi hallita, vaan nimenomaan istunta ei nyt tuntunut riittävän siihen, että Aku olisi ollut oikein viimeisen päälle kuulolla eikä vain puksuttanut omassa perusmoodissaan. Tähän samaan ongelmaan törmään kyllä yleensä kaikkien reippaampien hevosten kanssa.
Saimme ensin verrytellä kevyessä ravissa sekä laukassa ratsastaen ympyröitä. Aku oli ravissa kiireisen oloinen, ja ope kehottikin moneen kertaan pitämään tahdin verkkaisempana keventämällä matalammin ja hitaammin. Enhän minä siellä Akun hassusti puolelta toiselle keinuttavassa ravissa saanut jämäköitettyä kevennystä tarpeeksi. Aku siinä sitten mennä puksutti oman mielensä mukaan, eikä niinkään kuunnellut kuskia. Vasen kierros oli hyvin hankala ratsastaa, sillä tälle puolelle Aku ei taipunut yhtään. Oikealle se oli notkeampi, ja kun sain sitä tässä suunnassa helpommin asetettua ja ulko-ohjan tuntumalle alkoivat myös puolipidätteet mennä paremmin läpi.
Verryttelylaukkaa otettiin vasemmassa kierroksessa. Vasen laukka oli vaikeaa, sillä Aku puski vasemmalle lavalle ja kyljelle hyvin voimakkaasti. Niinpä ei laukassa ollut oikein minkäänlaista tasapainoa, ja Aku tuntui tässäkin askellajissa vähän kuskaavan. Kallistelin tietysti itsekin vasemmalle, mikä takuulla pahensi tilannetta. Ope käski siirtää painoa reilusti ulos oikealle, tai ennemminkin taakse ja oikealle, sillä samalla könötin tietysti myös hieman etunojassa. Elämä laukassa helpotti vähän, kun sain painon jaettua järkevämmin ja istuttua siten, että olin suunnilleen linjassa hevosen kaulan ja etuosan kanssa sen sijaan että oma rintakehä osoitti 20 senttiä vasemmalta ohi hevosen. Oman kropan tasapainottamisella pääsi tuntumaakin vähän keventämään, kun ei tarvinnut roikkua ohjissa hevosen pitämiseksi pystyssä ja hyppysissä.
Seuraavaksi ratsastimme pituushalkaisijaa sekä voltteja käynnissä ja harjoitusravissa. Käynnissä Aku tuli taivuttelujen myötä jo vähän pehmeämmälle niskalle, mutta ravissa tahti lähti taas helposti kiihtymään. Istunnan voima ei tahtonut riittää ravin tahdin säätelyyn silloin kun Aku lähi puksuttamaan kiireisenä. Pituushalkaisija kyllä onnistui mukavan suorasti. Volteilla ravin ollessa rauhallisempaa pystyin asettamaan ja taivuttamaan melko hyvin, vasemmallekin jo jonkin verran.
Lopuksi ratsastimme laukkaympyröitä sekä loivia kiemuroita, joilla tuli vastalaukkaa. Akulla oli sen puoleen helppoa mennä vastalaukkakiemuroita, että se ei osaa vaihtaa lennosta ja eteenpäinpyrkimyskin riitti hyvin laukan ylläpitämiseen. Oikea laukka oli paljon vasenta mukavampaa ratsastaa, ja Aku laukkasi hyvässä tasapainossa ja puolipidätteitä kuunnellen. Ympyrällä tuli vähän pyöreämpiäkin hetkiä. Myös vasen laukka sujui nyt paremmassa yhteisymmärryksessä, kun keskityin pitämään painon takaoikealla. Vasemmassa laukassa ratsastettujen kiemuroiden lopussa esiintyi kuitenkin sisälle puskemista, joten ne eivät sujuneet yhtä pehmeästi ja nätisti kuin oikean laukan kiemurat. Molempiin suuntiin vastalaukka pysyi kuitenkin ilman ongelmia yllä, ja Aku tuntui hallitsevan tämän tehtävän oikein hyvin.
Loppuraveissa Aku tuntui alkutuntia notkeammalta, ja taipui vasemmallekin jo hieman paremmin. Pyöristymistä ja pidempään muotoon venymistä tapahtui pätkittäin. Ihan en kyllä päässyt sinuiksi Akun kanssa tällä tunnilla, mutta yhteistyö toimi lopussa sentään vähän paremmin. Aku ei todellakaan ole mikään pahimman luokan jyrä, mutta silti se tuntui minulle vähän turhan vahvalta hevoselta. Käsivoiminhan ei mitään hevosta kuuluisi hallita, vaan nimenomaan istunta ei nyt tuntunut riittävän siihen, että Aku olisi ollut oikein viimeisen päälle kuulolla eikä vain puksuttanut omassa perusmoodissaan. Tähän samaan ongelmaan törmään kyllä yleensä kaikkien reippaampien hevosten kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti