tiistai 5. heinäkuuta 2016

Einolan leiri, 4. tunti: luottoponilla pikkuesteitä

Tiistaiaamuna oli leirimme ensimmäisen estetunnin aika. Sateen jatkuessa yhtä armottomasti kuin edellispäivänä päädyimme tälläkin tunnilla pikkumaneesiin. Sain tutun ja turvallisen Harrin, jolla hyppäsin viime kesän leirillä kaikki estetunnit. Ratsuvalinnan suhteen pysyttelin siis tukevasti mukavuusalueella, sillä Harri on esteillä todella helppo ja kiva. Se oli oikein näppärä poni myös pienessä maneesissa hyppäämistä ajatellen.

Sileän työskentelyssä Harri ei ole mikään notkeaniskaisin kaveri, joten alkuverryttelyt humputtelimme hyvin pitkälti kakkosnelosen lankkuna. Muuten Harri kyllä kuunteli ihan hyvin apuja, ja laukkaverryttelyn aikana se alkoi jo oikein herätäkin. Oikeassa laukassa tuli lopulta jopa pieni myötäys pyöreämmälle niskalle, mikä on minulle ensimmäinen laatuaan tämän ponin kanssa. Laukatessa vaihtelimme perus-, este- ja kevyen istunnan välillä, ja lopuksi myös lyhensimme ja kokosimme laukkaa mahdollisimman paljon. Harrin kanssa laukan lyhentäminen oli tosi vaikeaa, ja takajalat eivät oikein tahtoneet pyörittää laukkaa siinä vaiheessa kun ei saanutkaan posottaa eteenpäin.

Hypyt aloitimme vasemmassa laukassa minikavaletin ja pienen pystyn sarjalla, jossa hyppyjen etäisyys oli 6 metriä. Tässä piti siis saada hevoset tarpeeksi lyhyeksi, mutta ponilla sai kyllä laukata melko normaalisti. Suoritimme tehtävää sujuvasti, tosin Harri pääsi aina lipeämään linjalla hieman oikeaa reunaa kohti. Vaihdoimme suuntaa, ja sama tehtävä hypättiin oikeassa laukassa pystyltä kavalettipuomille, jolloin väli kävi tietysti vielä ahtaammaksi. Pysty nousi vähän ylöspäin ja oli korkeimmillaan noin 80-senttinen. Harrilla oli mukavan helppoa lähestyä estettä, ja pohkeella pyytämällä laukkaan löytyi helposti kiva energia. Ope ohjeisti käyttämään pohjetta myös juuri ennen ponnistusta, jotta Harri hyppäisi vähän pyöreämpiä hyppyjä. Näin alkutunnista se nimittäin hyppäsi melko lailla pää ylhäällä ja ylälinjaa venyttämättä.

Seuraava tehtävämme oli 13 metrin suora linja pystyltä toiselle. Aluksi tämä piti ratsastaa neljällä askeleella, eli reilusti laukkaa kooten. Eihän se tietenkään onnistunut noin vaan (naureskelin kyllä, miten helppoa tämä olisi Vaken kanssa ollut). Niinpä menimme harjoituskierroksen siten, että hevoset pysäytettiin esteiden välisellä linjalla kokonaan, ja jälkimmäinen este ylitettiin nostamalla laukka pysähdyksestä. Tämän jälkeen Harrikin tuli linjalle paremmin kuulolla ja pienessä laukassa, ja neljä askelta mahtui väliin ihan mukavasti. Esteitä nostettiin noin 70 senttiin, ja tulimme linjan vielä sujuvasti kolmella laukalla molemmista suunnista.

Viimeisenä tehtävänä oli yksittäinen okseri lävistäjällä. Tässä ei ollut mitään vaikeaa, ja saimmekin Harrin kanssa sujuvia hyppyjä. Esteen jälkeen piti vaan muistaa ratsastaa huolellisesti suoraan kohti kulmaa, eikä lähteä oikaisemaan kaarretta. Pikkuruisessa maneesissa tietenkin korostuu tilan käyttö sekä ennen että jälkeen esteen, joten tässä asiassa saimme ainakin tänään harjoitusta.

Voi kun oli kiva hypätä taas Harrilla! On se kyllä mukava esteponi. Laukkaan sai pohkeilla ihan hyvin energiaa, joten esteille oli helppo tulla ja paikat helppo löytää, eikä pieni tila aiheuttanut ongelmia kun laukka imi näin hyvin eteenpäin. Harri innostui sopivasti ja oli mukavalla tavalla reipas. Varsinaista hyvän mielen hyppäämistä, kun kaikki sujui niin helposti ja itsestään. Harrin kanssa pitää vaan muistaa pohje esteen edessä, jotta hyppyihin saadaan pyöreämpää kaulan venytystä ja parempaa kropan käyttöä. Se on minulle vähän vieraampi konsepti, mutta ehdottomasti huomionarvoinen asia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti