Kouluratsastusviikon päätteeksi pääsimme sentään vähän esteillekin. Pian valmennus jäi tällä kertaa väliin, mutta menimme perjantaiaamuna oman open pitämän estetunnin. Ratsastin Vakella, enkä ollut yllättynyt, että poni oli tänään hieman nahkean oloinen urakoituaan ansiokkaasti kolme päivää koulukurssilla. Tunti oli onneksi kevyemmän puoleinen, eli mahdollisimman lyhyt verryttely, pari verryttelyhyppyä ja sitten lyhyt rata.
Hyppäsimme ensin muutaman kerran laatikkopystyä sekä sitten okseria lävistäjällä. Näille verryttelyesteille löytyi ihan napakka laukka, vaikka jonkin verran sainkin ratsastaa eteen. Lävistäjäesteelle tullessa piti varoa oikaisemista, sillä Vake yritti vasemmassa laukassa kurvata kaarteet hieman varastaen, ja kuskillakin meinasi olla liian kiire kääntää esteelle. Okserille saatiin joka tapauksessa oikein napakoita ja reippaita hyppyjä.
Muihin esteisiin emme tutustuneet erikseen, vaan saman tien verryttelyhyppyjen jälkeen mentiin kuuden esteen rata. Korkeutena oli noin 80 cm. Sain omaan vuoroon valmistautuessa "kuumennettua" Vakea niin, että se lähti oikein energisesti liikkeelle. Paras energia ei kuitenkaan oikein kantanut ensimmäistä estettä pidemmälle, vaan sen jälkeen sain alkaa ratsastaa uudestaan eteen. Rytmi pysyi tasaisena, mutta olisin kaivannut laukkaan vähän lisäpotkua ja enemmän omaa imua. Ponnistuspaikat löytyivät kuitenkin aika luontevasti. Kolmosesteellä odotin miniaskelta, mutta Vake valitsikin hypätä kauempaa, kun en alkanut puskea vaan lähestyin estettä rauhassa. Radan päättävällä kaarevalla linjalla meno hieman hyytyi, ja Vake "vyöryi" eteenpäin vastaamatta kunnolla pohkeeseen. Niinpä kuuden laukan etäisyydelle otettiin ylimääräinen miniaskel. Tämän linjan saimme uusia. En kuitenkaan tehnyt riittävää muutosta linjan ratsastuksessa sen enempää kaarteen koon kuin laukan etenemisenkään suhteen, joten edelleen otettiin seitsemäs askel mukaan. Tällä kertaa laukka pysyi kuitenkin tehtävässä terävämpänä ja viimeisestä hypystä tuli parempi.
Lopuksi harjoittelimme parit uusintatiet. Hyppäsimme ensin pystyn oikeasta laukasta vasempaan vaihtaen, ja sen jälkeen erikseen okserin vasemmasta laukasta oikeaan vaihtaen. Esteille tultiin nyt tiukemmilla kaarteilla, ja myös niiden jälkeen piti kääntää mahdollisimman nopeasti. Vakea sai tiukoissa kaarteissa vähän nohitella eteen, mutta se säilytti rytmin ja tempon varsin hyvin eikä laukka sammunut kaarteisiin. Kääntyminen oli myös varsin näppärää. Jos haluaisi olla aivan supernopea, niin uusintakaarteisiin pitäisi saada selvästi tätä sujuvampi tempo, mutta kyllä meiltä pienet tiet sinänsä onnistuvat.
Vaken meno ei ollut tänään niin reipasta ja sujuvaa kuin edellisessä estevalmennuksessa, mutta pieni nahkeus oli tänään aika ymmärrettävää. Aina ei voi olla se kaikkein paras vire, mutta myös tällaisena päivä hyppääminen sujui kuitenkin tasaisen varmasti ja rutinoituneesti.
Videoista kiitos Annulle!
Hyppäsimme ensin muutaman kerran laatikkopystyä sekä sitten okseria lävistäjällä. Näille verryttelyesteille löytyi ihan napakka laukka, vaikka jonkin verran sainkin ratsastaa eteen. Lävistäjäesteelle tullessa piti varoa oikaisemista, sillä Vake yritti vasemmassa laukassa kurvata kaarteet hieman varastaen, ja kuskillakin meinasi olla liian kiire kääntää esteelle. Okserille saatiin joka tapauksessa oikein napakoita ja reippaita hyppyjä.
Muihin esteisiin emme tutustuneet erikseen, vaan saman tien verryttelyhyppyjen jälkeen mentiin kuuden esteen rata. Korkeutena oli noin 80 cm. Sain omaan vuoroon valmistautuessa "kuumennettua" Vakea niin, että se lähti oikein energisesti liikkeelle. Paras energia ei kuitenkaan oikein kantanut ensimmäistä estettä pidemmälle, vaan sen jälkeen sain alkaa ratsastaa uudestaan eteen. Rytmi pysyi tasaisena, mutta olisin kaivannut laukkaan vähän lisäpotkua ja enemmän omaa imua. Ponnistuspaikat löytyivät kuitenkin aika luontevasti. Kolmosesteellä odotin miniaskelta, mutta Vake valitsikin hypätä kauempaa, kun en alkanut puskea vaan lähestyin estettä rauhassa. Radan päättävällä kaarevalla linjalla meno hieman hyytyi, ja Vake "vyöryi" eteenpäin vastaamatta kunnolla pohkeeseen. Niinpä kuuden laukan etäisyydelle otettiin ylimääräinen miniaskel. Tämän linjan saimme uusia. En kuitenkaan tehnyt riittävää muutosta linjan ratsastuksessa sen enempää kaarteen koon kuin laukan etenemisenkään suhteen, joten edelleen otettiin seitsemäs askel mukaan. Tällä kertaa laukka pysyi kuitenkin tehtävässä terävämpänä ja viimeisestä hypystä tuli parempi.
Lopuksi harjoittelimme parit uusintatiet. Hyppäsimme ensin pystyn oikeasta laukasta vasempaan vaihtaen, ja sen jälkeen erikseen okserin vasemmasta laukasta oikeaan vaihtaen. Esteille tultiin nyt tiukemmilla kaarteilla, ja myös niiden jälkeen piti kääntää mahdollisimman nopeasti. Vakea sai tiukoissa kaarteissa vähän nohitella eteen, mutta se säilytti rytmin ja tempon varsin hyvin eikä laukka sammunut kaarteisiin. Kääntyminen oli myös varsin näppärää. Jos haluaisi olla aivan supernopea, niin uusintakaarteisiin pitäisi saada selvästi tätä sujuvampi tempo, mutta kyllä meiltä pienet tiet sinänsä onnistuvat.
Vaken meno ei ollut tänään niin reipasta ja sujuvaa kuin edellisessä estevalmennuksessa, mutta pieni nahkeus oli tänään aika ymmärrettävää. Aina ei voi olla se kaikkein paras vire, mutta myös tällaisena päivä hyppääminen sujui kuitenkin tasaisen varmasti ja rutinoituneesti.
Videoista kiitos Annulle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti